Maas­to­pa­lo­ja jo enemmän kuin koko viime vuonna yh­teen­sä

Tuulen mukana leviävä savu ärsyttää terveenkin hengityselimistöä

Maastopaloja on tähän mennessä syttynyt jo enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Tänä vuonna on roihunnut lähes 2  500 maastopaloa, kun koko viime vuonna määrä jäi alle 2  200:n, käy ilmi sisäministeriön pelastusyksikön tilastoista.

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuskan mukaan tilanne ei ole vielä poikkeuksellinen. Määrän kasvu johtuu kuivasta ja lämpimästä säästä, mutta myös siitä, että ihmiset retkeilevät enemmän hyvällä säällä, Ruuska kiteyttää. Hän näkee ihmisten huolimattomuuden merkittävänä tekijänä maastopaloille. Erityistä huomiota asiaan tulisi kiinnittää avotulta tehdessä sekä tupakkaa tumpatessa.

Suomessa maastopalot ovat keskimäärin puolen hehtaarin eli noin reilun omakotitalotontin kokoisia, ja ne pystytään sammuttamaan nopeasti, Ruuska kertoo. Keskiviikkona alkanut Pyhärannan laaja maastopalo kytee ja palaa arvioiden mukaan noin 100 hehtaarin alueella.

Ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokoneet kiinni

Pyhärannan palojen savut on havaittu kilometrien päässä. Lähialueelta on evakuoitu ainakin 20 asuinrakennusta.

Lisäksi Venäjän puolella Suomen rajan tuntumassa on metsäpalo, jonka savut kantautuvat tuulen mukana Sallaan asti, ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tommi Bergström kertoo.

Ylilääkäri Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ympäristöterveysyksiköstä arvioi, että Pyhärannan evakuointeja on varmasti osittain tehty paitsi palovaaran myös savuhaitan takia.

–  Jos savupitoisuus on iso ja savu tulee suoraan asumusta päin ja sisätiloihin, se ärsyttää kenen tahansa terveenkin ihmisen hengityselimistöä ja tekee kurjan olon, hän sanoo.

Ainoa tapa suojautua savulta on siirtyä sisätiloihin. Helteistä huolimatta pitäisi laittaa ikkunat ja ovet kiinni, vaikka sisällä voi olla aika tukalaa.

Palomiesliiton varapuheenjohtaja Jyrki Savolainen muistuttaa, että pelkästään ikkunoiden ja ovien sulkeminen ei riitä, vaan ilmanvaihtokoneet on myös sammutettava.

–  Lämpötilan nousu on pienempi paha kuin että savut tulevat sisälle, Savolainen sanoo.

Hän ohjeistaa odottamaan tilanteen päättymistä.

–  Suomessa pelastustoimi pelaa, ja jossain vaiheessa jokainen palo sammutetaan.

Salonen kannustaa riskiryhmään kuuluvia hakeutumaan tutuille tai sukulaisille kylään, kunnes pahimmat savuhaitat ovat ohi. Kuumuus kun voi aiheuttaa nopeasti nestehukkaa, väsymystä ja uupumusta etenkin vanhuksilla ja kroonisesti sairailla.

Lievempienkään savuhaittojen aikana sairaiden, pikkulasten, vanhusten ja raskaana olevien ei kannata jäädä mietiskelemään, että kyllä tästä selviän. Parempi ratkaisu on, että mahdollisuuksien mukaan lähtee muualle. Tukalaksi luokitellun helteen ja ilmansaasteiden yhdistelmä on huono.

Ilmoita asiavirheestä