Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu jylläsi vahvana eduskunnassa keskiviikkona, kun kansanedustajat keskustelivat Suomen aluekehityksestä ja kaupunki- ja maaseutupolitiikasta.
Keskustelun alullepanijoihin lukeutunut Petri Honkonen (kesk.) syytti avauspuheenvuorossaan Helsingin "puuhakasta pormestaria" Jan Vapaavuorta (kok.) "johtavaksi riidankylväjäksi".
– Kaikille suomalaisille tärkeän Helsingin ei pitäisi kilpailla muun Suomen kanssa, vaan kansainvälisesti, Honkonen sanoi puheenvuorossaan.
– Vapaavuoren ja hänen hengenheimolaistensa tavoitteena on kaataa sote- ja maakuntauudistus ja ylipäätään keskittää suomalaiset palveluineen ja työpaikkoineen vain suurimpiin kaupunkeihin tai käytännössä pääkaupunkiseudulle, Honkonen jatkoi.
Saarijärveläisen Honkosen mukaan Suomen tasapainoisen kehittämisen edellytys on maan eri kolkkien erilaisten olosuhteiden huomioiminen.
– Ihmisille on mahdollistettava hyvä elämä kaikkialla Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla myös tulevaisuudessa, Honkonen painotti.
Honkosen keskustelunavaus herätti eduskunnan salissa siinä määrin puheenporinaa, että keskustelua johtanut varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) joutui keskeyttämään puheenvuoron ja pyytämään kansanedustajia rauhoittumaan.
"Kaupungit vetävät talouskasvua"
Useat kansanedustajat muistuttivat puheenvuoroissaan, että kaupungistuminen on maailmanlaajuinen kehityssuunta, jota ei Suomessa pidä lähteä estämään.
– Kaupungistuminen on megatrendi, ei tykkäyskysymys, Pilvi Torsti (sd.) tiivisti.
Sirpa Paatero (sd.) muistutti arviosta, jonka mukaan Suomessa seitsemän suurinta kaupunkia tulee kasvamaan yhteensä noin miljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä, minkä vuoksi kaupunkipoliittiselle keskustelulle on Suomessa suuri tarve.
Paatero painotti, että kaupunkikeskukset – maakuntien keskuskaupungit ja valtakunnalliset suurkaupungit – vetävät Suomen talouskasvua. Häntä huolestuttivat tiedot Suomen suurimpien kaupunkien veronkorotuspaineista ja heikosta investointikyvystä.
Paatero viittasi Suomen 21 suurimman kaupungin muodostamaan C21-ryhmään, jonka muodostamisessa Vapaavuori on ollut aktiivinen.
– Jos näiden kaupunkien toiminta heikkenee, se on kokonaisuutena meidän talouskasvullemme ja yhteiskunnallemme aika tuhoisaa. Näin ei pitäisi nyt antaa käydä, Paatero sanoi.
Brexit seurausta aluepolitiikasta?
Monet kansanedustajat painottivat puheenvuoroissaan, että vastakkainasettelun lietsominen maaseudun ja kaupunkien välille on tarpeetonta ja jopa tuhoisaa.
– Eri alueet tukevat toisiaan. Meidän pitää nojautua alueiden vahvuuksiin, että tämä maa menestyy, Olli-Poika Parviainen (vihr.) summasi.
– Meitä kaikkia tarvitaan. Me tarvitsemme vahvoja kaupunkeja ja hyvää, elinvoimaista maaseutua. Me tarvitsemme seutukuntia, joissa voidaan hyvin, Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi.
Katri Kulmuni (kesk.) muistutti tuoreesta pohjoismaisesta kilpailukykyvertailusta, jonka mukaan kilpailukyvyltään heikoimmat alueet Pohjoismaissa löytyvät Suomesta. Epätasa-arvoisesti hoidetulla aluepolitiikalla voi olla myös rajuja poliittisia seurauksia, Kulmuni varoitti.
– Jos mietimme mistä Donald Trump ja brexit vetivät kannatuksensa, niin nehän tulivat vaikeilta rakennemuutosalueilta. (...) On tärkeää, että Suomea ajatellaan kokonaisuutena, Kulmuni korosti.