Maa­pal­lon väestö voi kasvaa vuo­si­sa­dan loppuun men­nes­sä jopa 16 mil­jar­diin – näin väes­tö­rä­jäh­dys voidaan vielä välttää

Jos uskoo pessimistisimpiä ennusteita, ei hyvältä näytä. Maailman väestömäärä voi kasvaa räjähdysmäisesti jopa yli 16 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Toisaalta poissuljettua ei ole sekään, että pallolla tallaa vuonna 2100 vain runsaat seitsemän miljardia ihmistä, eli suunnilleen yhtä paljon kuin nyt.

Tällainen epämääräisyys johtuu siitä, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Vain vuoteen 2050 ulottuvia ennusteita voi pitää verraten luotettavina, koska monet vuoden 2050 väestömäärään vaikuttavat ihmiset ovat jo syntyneet.

Todennäköisimpänä pidetään YK:n keskimääräisen kasvun linjaa, jonka mukaan maailman väestömäärä on vuonna 2100 noin 11,2 miljardia. Eniten väestö kasvaa Afrikassa, erityisesti Nigeriassa, jonka asukasmäärä voi rajuimpien ennusteiden mukaan saavuttaa jopa yhden miljardin rajan vuosisadan loppuun mennessä. Se voisi aiheuttaa tuhoisan nälänhädän.

Toisaalta väestön lukumäärääkin tärkeämpää on se, miten pallolla eletään. Jos kaikki eläisivät ja kuluttaisivat kuin länsimaalaiset, olisi maapallon kantokyky tullut jo vastaan.

Optimistisimpien arvioiden mukaan väestön määrä lisääntyy vielä joitakin vuosikymmeniä, mutta kääntyy sitten laskuun. Suotuisa väestökehitys edellyttää, että kaikki maat ja maanosat toteuttavat tarmokkaasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ne kuuluvat pähkinänkuoressa näin: köyhyys ja nälkä pois, terveydenhuolto ja koulutus kaikkien ulottuville, sukupuolten välille tasa-arvo ja kestävä talous kunniaan. Lisäksi pitää torjua ilmastonmuutos.

Naisten koulutus vaikuttaa syntyvyyteen

Väestöennusteet perustuvat syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeisiin. Itävaltalainen väestötieteilijä Wolfgang Lutz korostaa lisäksi koulutuksen valtavaa merkitystä väestökehitykselle. Väestön räjähdysmäinen kasvu ja kilpailu elintilasta eivät ole vääjäämätön tulevaisuudenkuva, vaan kehitys voi tasaantua. Se edellyttää Lutzin mukaan sitä, että kaikki Afrikan ja Aasian lapset saadaan kouluun - ja aivan erityisesti tytöt.

– Me otamme ennusteissamme vahvasti huomioon naisten koulutuksen, Lutz kertoo puhelimitse Wienistä.

Lutz johtaa Maailman väestöohjelmaa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa, International Institute of Applied Systems Analyticsissä.

– Paremmin koulutetut naiset synnyttävät vähemmän.

Lutz ennustaa, että jos nopeasti kasvavat Afrikan maat rakentavat lisää kouluja, maapallon väestön määrä voi ennen pitkää vähentyä niin, että vuonna 2100 ihmisiä ei olisi juuri enempää kuin nyt. Taustalla on ilmiö nimeltä väestöllinen muuntuminen (demographic transition), joka on toteutunut kaikilla mantereilla jokseenkin samaan tapaan.

Siirtolaiset olivat ennen tervetulleita

Eurooppa on jo käynyt muuntumisprosessin läpi, minkä vuoksi väki vähenee. Lutz toteaa, että vielä runsaat sata vuotta sitten lapsikuolleisuus Euroopassa oli korkea. Sitten terveydenhuolto kehittyi ja kuolleisuus väheni, minkä vuoksi Euroopan väkiluku alkoi voimakkaasti kasvaa. Ne, joilla ei ollut työtä tai toimeentuloa, lähtivät Kanadaan, Yhdysvaltoihin tai Australiaan paremman elämän perässä.

Syntyvyys kääntyi laskuun sitä mukaa, kun naisten koulutustaso ja sosioekonominen asema paranivat.

– Afrikka on nyt samassa tilanteessa kuin Eurooppa sata vuotta sitten. Kyse on universaalista prosessista, Lutz kertoo.

Yksi oleellinen ero sadan vuoden takaiseen siirtolaisuuteen on se, että siinä missä eurooppalaiset olivat jokseenkin tervetulleita uusien mantereiden uudisraivaajiksi, afrikkalaiset eivät ole tervetulleita minnekään. Nyt paremman elämän perässä muuttavien siirtolaisten esteeksi rakennetaan aitoja ja muureja.

Rahaa koulutukseen, ei vain insinööreille

Lutz uskoo, että Afrikan maiden syntyvyys voi alkaa laskea samalla tavalla kuin Euroopassa ja osassa Aasiaa. Joissakin maissa, kuten Keniassa, näin on jo käynyt.

– Keniassa oikeastaan jokainen lapsi käy koulua. Osa kouluista on huonoja, mutta jopa huonot koulut ovat parempia kuin ei kouluja ollenkaan. Myös esimerkiksi Etiopia investoi vahvasti koulutukseen, vaikka on köyhä maa. Urbaaneilla alueilla lapsia syntyy enää keskimäärin kaksi naista kohti.

Nigeriassa syntyvyys on edelleen hyvin korkea erityisesti maan pohjoisosissa, missä toimii islamistinen terroristijärjestö Boko Haram. Järjestö vastustaa erityisesti naisten koulutusta.

– Boko Haram merkitsee "koulutus on syntiä", Lutz kertoo.

Nopea väestönkasvu aiheuttaa yhteiskunnille monenlaisia paineita. On todellinen haaste taata väestölle palvelut, terveydenhuolto ja puhdasta vettä, jos väkimäärä tuplaantuu 25 vuodessa.

Suuri väestö ja alhainen koulutustaso yhdessä tekevät yhteiskunnasta hyvin haavoittuvan. Tässäkin yhteydessä Lutz nostaa esiin koulutuksen tarpeellisuuden: vain koulutus takaa, että ilmastonmuutokseen pystytään sopeutumaan.

– Rahaa tulisi antaa enemmän koulutukseen, ei vain insinööreille, kuuluu Lutzin teesi.

Koulutus nosti Suomen menestykseen

Erinomainen esimerkki maasta, joka on noussut koulutuksen voimalla köyhyydestä hyvinvointiin, on Lutzin mukaan Suomi. Hän mainitsee ensin 1860-luvun nälkävuodet, jotka verottivat Suomen väestöstä merkittävän osan.

Kurja ja köyhä pohjoinen maa alkoi hiljalleen keskittyä yhä enemmän koulutukseen. Sata vuotta sitten jo suurin osa tytöistä ja pojista pääsi kouluun. Loppu on historiaa. Hyvinvointi kasvoi humisten, ja sotavuosien jälkeen kehitys jatkui jälleen vuosikymmenestä toiseen myönteisenä.

– Sellaisella maalla kuin Suomi ei ole juurikaan luonnonvaroja. Ihmisten aivot ovat ainoa rikkaus, joka Suomella on ollut, toteaa Lutz, joka taitaa suomalaisen puolisonsa ansiosta myös suomen kieltä.

Työvoimapulan uhka ei ehkä toteudu

Eurooppa on ainut maanosa, jonka väestö vähenee ja harmaantuu. Se ei ole Lutzin mukaan kuitenkaan ongelma. Eurooppa ei Lutzin mukaan välttämättä tarvitse lisää työvoimaa, vaikka näin yleensä väitetään.

– Emme oikeastaan tiedä, kuinka paljon työvoimaa tarvitaan, koska automaatio ja robotisaatio vähentävät manuaalisen työn tarvetta.

Lisäksi työvoimaa on Euroopassa Lutzin mukaan riittävästi myös siinä tapauksessa, että maahanmuutto ei oleellisesti lisääntyisi. Työvoimapulan ratkaisun avaimet ovat naisilla. Kun naisten työllisyysaste kohoaa, työvoimapulan uhka kaikkoaa.

– Jos kaikissa Euroopan maissa naisten työllisyysaste olisi yhtä korkea kuin Ruotsissa, ei työvoimapulaa olisi, Lutz selittää.

Pohjois-Euroopassa väestömäärä kasvaa

Pohjois-Eurooppa on oma lukunsa Euroopan kartalla. Pohjoismaissa, jopa Suomessa, väestömäärän ennustetaan kasvavan jonkin verran vuoteen 2100 mennessä. Kasvu ei päätä huimaa Afrikan maihin verrattuna, mutta on varsin selvää esimerkiksi Ruotsissa. Kasvua selittää muuttoliikkeen lisäksi muuta Eurooppaa korkeampi syntyvyys.

– Syntyvyysluvut ovat olleet Pohjois-Euroopassa viime ajat Keski-, Itä- ja Etelä-Eurooppaa korkeampia. Kokonaishedelmällisyysluku on ollut pohjoisessa 1,8–2,0, muualla taas alle 1,5. Jos tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, yhdessä maahanmuuton kanssa tuloksena on väestönkasvu, Lutz summaa.

Pohjoismaiseen syntyvyyden kasvuun liittyy Lutzin mukaan vahvasti myös hyvinvointivaltio, joka tukee työn ja perheen yhteensovittamista erilaisin palveluin.

Tällä hetkellä myös Suomen väkiluku kasvaa, mutta ainoastaan muuttovoiton ansiosta. Suomalaisia syntyy vähemmän kuin kuolee. Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku painui kaikkien aikojen alhaisimmaksi, 1,49:ään.

Ilman maahanmuuttoa Suomen aivovetoinen menestystarina päättyisi tätä menoa väestökatoon.

Juttua varten on haastateltu myös Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtajaa Tuomas Martikaista ja Tilastokeskuksen yliaktuaaria Markus Rapoa.