Pääkirjoitus

Maantie on hyvä in­ves­toin­ti­koh­de

Tuleva hallitus on päässyt sopuun liikenneväylien korjausvelan hoidosta. Uutinen on loistava, mutta onko se totta?

Uusi, pian aloittava hallitus lupaa kansalle paitsi verta, hikeä ja kyyneliä myös satsauksia teihin.

Hallituksen muodostajan Juha Sipilän (kesk.) mukaan kolme ässää joukkoineen on päässyt sopuun 1,6 miljardin euron paketista, johon sisältyy "panostuksia tuleviin strategisiin kärkihankkeisiin". Tuleva pääministeri lupaa "korjausvelan merkittävää kuntoon laittamista kerralla tämän vaalikauden aikana".

Kyseisellä korjausvelalla tarkoitetaan julkisen omaisuuden, kuten maanteiden, rautateiden ja julkisten rakennusten kuntoon saamisen hinta-arviota. Pelkästään liikenneväyliä on jäänyt korjaamatta parin viimeisen hallituskauden aikana noin 2,4 miljardin euron edestä.

Syy kehitykseen löytyy edellisten hallitusten säästöpäätöksistä. Pian edesmennyt Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin (kok.) hallitus myönsi perusväylänpitoon 2014 hieman yli miljardin euroa ja tälle vuodelle enää 917 miljoonaa euroa.

Uhkana on ollut se, että korjausvelka karkaa lopullisesti valtion käsistä.

Liikenneviraston mukaan teiden ja ratojen kriittisen korjausvelan hoitaminen vaatisi 200 miljoonan euron tasokorotuksen vuotuisiin perusväylänpitomenoihin. Samaa mieltä on ollut parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä, joka selvitti asiaa viime vuoden lopulla.

Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus kannattivat ennen vaaleja komitean ehdotusta perusväylänpitoon tarkoitetun rahoituksen nostamisesta 200 miljoonalla eurolla. Niin tekivät tosin myös muut puolueet.

Nyt näyttää siltä, että korotus ollaan todella tekemässä. Teiden kunnostus tultanee kirjaamaan hallitusohjelmaan.

Jos hallitus tekee, kuten aikoo, sitä on syytä onnitella hyvästä päätöksestä. Liikenneväylien korjausvelan pysäyttäminen palvelee hallituksen päätavoitetta, joka lienee yhä maan velkaantumistahdin pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun.

Päättäjät kaavailevat biotaloudesta uutta talousveturia Suomelle. Haaveet siitä voidaan haudata, jos tiet eivät kestä raskaita kuljetuksia. Toivoa sopii, että hallitus ohjaa remonttirahaa päätieverkoston lisäksi myös biotalouden kannalta keskeisen, alemman tieverkon kunnostamiseen.