Suomessa voidaan jatkossa määrätä reserviläinen armeijan kertausharjoituksiin välittömästi, mikäli puolustusvalmiuden kohottaminen sitä vaatii.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on käynnistänyt säädöshankkeen, jossa muutetaan asevelvollisuuslakia.
Niinistö kertoi asiasta maanantaina 216. maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalossa Helsingissä.
- Asevelvollisuuslaissa yhdeksi kertausharjoitusten tarkoitukseksi on kirjattu valmiuden joustava kohottaminen. Kertausharjoituskutsut reserviläisille on samaisen lain mukaan kuitenkin lähetettävä viimeistään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkua. Tämän päivän uhkakuviin peilaten aikamääre tuntuu kovin pitkältä. Nykyinen säädös onkin laadittu aikana, jolloin uhkan uskottiin kehittyvän hitaasti ja aikaa puolustusvalmisteluille olisi useita kuukausia. Nykykäsityksen mukaan valmistautumisaika voi olla huomattavasti lyhyempi, Niinistö perusteli.
- Olenkin käynnistänyt säädöshankkeen, jonka tavoitteena on nykyisten aikarajojen poistaminen silloin, kun reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin valmiuden kohottamistarkoituksessa, hän kertoi maanpuolustuksen edellytyksiä mullistavan uutisen.
Mahdollisuus määrätä reserviläinen kertausharjoituksiin välittömästi antaa puolustusvoimien johdolle mahdollisuuden toteuttaa valmiuden merkittävä kohottaminen huomaamattomasti ja ilman, että turvallisuustilanteen kiristymistä välttämättä edes havaitaan yhteiskunnassa.
Esimerkiksi rannikkojoukot kertaamaan välittömästi, mutta huomaamattomasti
Esimerkiksi tietyn alueen, kuten Suomen eteläisen rannikon tai Ahvenanmaan, puolustamiseen tarkoitetut joukot voidaan määrätä heti kertausharjoituksiin, jos turvallisuustilanne Itämerellä kiristyy.
Tällaista valmiuden kohottamista ei välttämättä havaittaisi Suomen rajojen ulkopuolella, mutta siitä olisi nopeaa ja joustavaa siirtyä liikekannallepanoon eli sodan ajan joukkojen perustamiseen. Liikekannallepanosta päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, mikä edellyttää käytännössä puolustustilalain voimaan saattamista.
Kertausharjoitukset sen sijaan ovat pääesikunnan alaista toimintaa, jota puolustusvoimat voi toteuttaa joustavasti kohottaessaan Suomen puolustusvalmiutta. Tällöin ei tarvita ulospäin näkyvää poliittista päätöksentekoa.
"Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen", puolustusvoimat kertoo verkkosivuillaan esitellessään Suomen puolustusratkaisua.
Lakimuutoksen jälkeen reserviläisten hyödyntäminen valmiuden kohottamisessa onnistuu erittäin nopeasti.
- Valmisteilla oleva muutos ei tarkoita, että tulevaisuudessa reserviläisille ja työnantajille ei annettaisi aikaa valmistautua harjoituksiin. Jatkossakin kutsut normaalin koulutuskierron mukaisiin harjoituksiin pyrittäisiin lähettämään suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennakoiden. Muutos kuitenkin parantaisi puolustusvoimien mahdollisuuksia hyödyntää reserviä osana valmiuden säätelyä: valmiuden kohottamista ja laskua kulloistakin uhkatilannetta vastaten, puolustusministeri Niinistö korosti Säätytalossa.
- Puolustusvoimien palkattu henkilöstö ja palveluksessa valmiiksi jo olevat asevelvolliset − varusmiehet − ovat resurssi, joka meillä on välittömästi käytettävissämme valmiuden säätelyyn. Todellinen voima piilee kuitenkin osaavassa, hyvin varustetussa reservissämme. Sen käytettävyyden helpottaminen on kustannusneutraali tapa parantaa maanpuolustusvalmiuttamme, Niinistö muistutti suuren reserviläisten määrän olevan Suomen armeijan merkittävä pelote.
Voiko EU-lauseke antaa Suomelle sotilaalliset turvatakuut?
Puolustusministeri arvioi puheessaan EU:n solidaarisuuslausekkeen merkitystä Suomelle. Niinistö piti jopa mahdollisena, että lauseke tarjoaisi Suomelle jatkossa turvatakuut, vaikka hän liitti pohdintansa perään kysymysmerkin.
- Keskinäisen avunannon lauseke on meille suomalaisille merkityksellisempi kuin monelle muulle EU-maalle. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana meillä ei ole sotilaallisia turvatakuita, joten olisiko tämä se mekanismi, jolla voimme apua kuvitella saavamme?
- Ainakin ensihavainnot lausekkeen toimivuudesta ovat rohkaisevia. Kaikki EU-jäsenmaat olivat yksimielisiä hyväksyessään Ranskan avunpyynnön. Useat maat ovatkin jo antaneet tukeaan taistelussa Isisiä vastaan. Nyt näemme, miten pitkälle solidaarisuus kantaa. Lopullisten johtopäätösten kohdalla on kuitenkin syytä muistaa vanha totuus: apua saa, kuului liittoumaan tai ei, jos siitä on hyötyä myös avun antajalle, Niinistö totesi.
Suomen Ranskalle antama apu koostuu kolmesta kokonaisuudesta.
- Olemme tukeneet Ranskaa antamalla sille käyttöön alun perin Suomelle varattuja strategisen lentokuljetuspoolin lentotunteja. Olemme luvanneet vahvistaa osallistumistamme kriisinhallintaoperaatioissa Malissa ja Libanonissa, jotta Ranska voi vapauttaa sieltä omia joukkojaan Isisin vastaisiin operaatioihin. Kolmanneksi olemme sitoutuneet jatkamaan ja vahvistamaan Irakissa käynnissä olevaa koulutusoperaatiota, jossa koulutamme peshmerga-taistelijoita Isisin vastaiseen taisteluun, Niinistö luetteli.
Puolustusvoimien sotilaita voidaan käskeä avunantotehtäviin ulkomaille
Suoraa sotilaallista tukea Suomi ei vielä voi lainsäädäntömme takia antaa millekään maalle. Asia muuttuu pian.
- Säädösvalmistelu kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan erillislain luomiseksi on loppusuoralla. Ulkoministeriön johdolla valmisteltu hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokaudella. Uuden lain myötä mahdollisuutemme sotilaallisen avun antamiseen monipuolistuvat, mutta mikä tärkeintä, se mahdollistaa myös avun vastaanottamisen − jos sitä joskus itse tarvitsemme, Niinistö painotti.
Erillislaki edellyttää muutoksia myös lakiin puolustusvoimista.
- Tässä yhteydessä tulee ratkaistavaksi myös se, mikä on henkilöstön asema voimakeinoja sisältävissä tehtävissä ja kansainvälistä apua annettaessa. Kun kyse on Lissabonin sopimusvelvoitteen mukaisesta suorasta sotilaallisesta avusta, ei pelkkä vapaaehtoisuus riitä. Uskottavuuden nimissä puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on tarvittaessa voitava myös käskeä tiettyihin tehtäviin. Sen sijaan kriisinhallintaan osallistuminen on tähän saakka perustunut vapaaehtoisuuteen ja näkisin, että näin se saa olla jatkossakin, Niinistö linjasi maanpuolustuskurssin avajaisissa.