Koko lokakuun jatkuvana puheenaiheena on ollut maaseutujen ja kaupunkien vastakkainasettelu.
Helsingissä kokoontui alkukuussa Suomen oma bilderberg -ryhmä, eli Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat. Neuvottelun kutsui koolle Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Tunnelma näytti olevan valmiiksi varsin korkealla, sillä Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula väitti, että kaupunkeihin muuttaa päivittäin ”kaksikerroksisen linja-auton verran ihmisiä”. Ujula väitti myös, että maakuntauudistus ei ole oikea tapa reagoida kaupungistumiseen.
Suurten kaupunkien on turha huudella, että maaseudut ovat kuolemassa ja ihmiset muuttavat suuremmissa määrin kaupunkeihin.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan C21 kaupunkien väkiluku on 2920218 henkilöä ja maansisäisen muuton nettomäärä 21 suurimpaan kaupunkiin oli yhteensä 10499 henkilöä.
Maansisäinen muutto kasvoi siis viime vuonna huikeat 0,36%. Vuorokaudessa maalta kaupunkiin muuttaa siis 29 henkilöä. Tällainen määrä henkilöitä mahtuu ajoneuvoon, joka määritellään Suomessa pikkubussiksi.
Kaupunkien kasvu ei siis ole ainoastaan maalta kaupunkiin muuttavien ansiota. Kasvu selittyy osittain maahanmuutolla, joka painottuu luonnollisesti suurimpiin kaupunkeihin.
Lisäksi väkiluku kasvaa syntyvyyden kautta. Koko maaseudun väki ei siis ole yhtäkkiä ryntäämässä kohti kaupunkeja ja vauhdittamassa kaupungistumista.
Entä sitten pääkaupunkimme Helsinki? Kaupungin väkiluku kasvoi toki 7000 hengellä viime vuonna, mutta se sisältää myös luontaisen syntyvyyden sekä maahanmuuton.
Nettomuuttajien määrä Helsinkiin oli puolestaan 3200 henkilöä ja tämä määrä koostui opiskeluikäisistä nuorista. Ei sinällään ihme, koska opiskelumahdollisuudet on pitkälti keskitetty Helsinkiin.
Ja koska poismuutto Helsingistä on vuosittain yli 30000 henkeä, voidaan todeta, että muuttoliikettä ei tapahdu vain yhteen suuntaan. Päinvastoin muuttoliike tapahtuu molempiin suuntiin.
Voisi jopa mennä niin pitkälle ja todeta, että Helsingin väestö uusiutuu poismuuton takia noin 20 vuoden välein.
Tällainen on siis tämä ”kansainvälinen megatrendi” eli kaupungistuminen Suomessa. En millään muotoa vastusta kaupunkipolitiikkaa ja kaupunkien kehitystä.
Kaupungistumisesta puhuttaessa on kuitenkin tunnustettava, että kaupunkien ympärillä on edelleen elävä maaseutu, joka ei ole autioitumassa.
Eikä maan sisäinen muuttoliike ole mikään peruste vastustaa maakuntauudistusta, vaan päinvastoin, tukea sitä.