Maaseudun tyhjeneminen ja kaupunkien kasvu ovat tuttuja ilmiöitä kaikissa teollisuusmaissa. Kylien kehityksessä on silti isoja eroja eikä maaseudun tyhjeneminenkään ole niin yksiselitteinen ilmiö kuin usein ymmärretään.
Kylän kehitykseen vaikuttavat eniten kyläläiset itse. Jos yksi tai muutama aktiivinen ihminen jaksaa uskoa oman kylän mahdollisuuksiin, uusia työpaikkoja syntyy ja kylä elää vahvasti tätä päivää.
Perjantain lehdessä (LK/PS 27.5.) kerrottiin Saijan kylän suunnittelemasta biovoimalaitoksesta. Kyläläiset aikovat rakentaa voimalaitoksen, joka tuottaa vaikkapa lietelannasta, nurmesta, puusta ja teurasjätteistä kylälle lämpöä ja sähköä. Hankkeessa ovat mukana ProAgria Lappi, Luonnonvarakeskus ja Vaasan yliopisto.
Mikäli biovoimalaitos toteutuu, pienestä asiasta ei ole kysymys. Saijalaiset laskevat, että kylästä valuu vuodessa 660 000 euroa kylän ulkopuolelle energian ostoon, kuten lämmitykseen, sähköön ja polttoaineisiin. Jos voimala toteutuu, osa summasta voidaan käyttää muihin kohteisiin.
Saijaan suunniteltu voimala on osoitus siitä, että maaseudulla on valmius investoida bioenergiaan. Samanlaisia laitoksia, mitä Saijaan suunnitellaan, on Suomessa noin 15. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan paljon pitemmällä.
Biopolttoaineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin on uskottu myös hallituksessa. Biopolttoaineiden osuutta pyritään nostamaan nykyisestä valtion ja Euroopan unionin ohjauksella.
Ilman poliittista ohjausta tähän ei päästä. Isot energia-alan yrityksetkin odottavat, mitä poliitikot päättävät. Mikäli hallitus vahvistaa aikeensa tuplata biopolttoaineiden käyttö 2030-luvulla, Neste on valmis investoimaan satoja miljoonia biopolttoaineisiin. Biopolttoaineiden käyttö työllistää tällä hetkellä noin parituhatta henkilöä. Erityisesti Kemissä suunnitelmat ovat suuret.
Biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö pienentää hiilijalanjälkeä ja parantaa Suomen kauppatasetta. Biopolttoaineiden uskotaan tuovan maaseudulle myös työtä ja pitävän kyliä asuttuna.
Kaikki eivät bioenergiaan usko ja Euroopan unionin linjakin voi muuttua. Tuulivoima käy esimerkistä, kun mietitään, mitä ongelmia voimakas valtion tuki voi tuoda mukanaan. Tuulituki tulee veronmaksajille nyt turhan kalliiksi. Pitkäkestoinen, johdonmukainen energiapolitiikka olisi kaikkien etu.