Virheen tunnustaminen ei aina ole helppoa ja se vie usein aikaa. Suomen valtiovallalta siihen meni lähes kolmetoista vuotta.
Kyseessä on tietysti jätevesiasetus eli niin kutsuttu paskalaki, joka syntyi Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen toimesta 2003. Kansa totesi asetuksen tuoreeltaan tyhmäksi ja turhaksi, mutta päättäjiltä saman asian ymmärtämiseen kului aikaa melkein neljän hallituksen verran.
Ympäristöministeriön valmistelema ympäristösuojelulain muutosesitys tuonee vihdoin maalaisjärkimuutokset (LK/PS 28.4.) monen kiroamaan jätevesiasetukseen, jonka kansa valitsi viime vuonna Suomen turhimmaksi normiksi. Siinä, missä alkuperäinen asetus määräsi haja-asutusalueen kaikki kiinteistönomistajat viemäriremonttiin Itämeren pelastamiseksi, tuleva asetus velvoittaa välittömään remonttiin vain ne, joiden yli 12-vuotias, vanhanaikaisella jätevesijärjestelmällä varusteltu talo seisoo riskimailla eli pohjavesialueella tai alle sadan metrin päässä vesistöstä.
Kun vanhan asetuksen piirissä oli lähes 300 000 pientaloa, uusi asetus koskee enää noin 20 000 taloa. Kauempana vesistöistä ja pohjavesialueesta asuville saostuskaivon tai pienpuhdistuslaitoksen rakentaminen tulee eteen vasta silloin, kun taloon tehdään suuria, rakennuslupaa edellyttäviä muutostöitä.
Lakimuutoksen on määrä astua voimaan 2017 alusta. Remonttiaikaa on lokakuuhun 2019, johon kunta voi myöntää lisäaikaa, jos kiinteistön käyttö on vähäistä tai korjauskustannukset ovat kohtuuttomat.
Jätevesiasetuksen tuorein muutostyö alkoi Alexander Stubbin (kok.) hallituksen aikana helmikuussa 2015, jolloin ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti jätevesityöryhmän. Se sai työnsä valmiiksi marraskuussa 2015, jolloin maata johti jo uusi hallitus.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ansaitsee lakimuutoksen ripeästä eteenpäin viemisestä kiitoksen, mutta poliittinen päätöksentekojärjestelmä ei. Asiassa soudettiin ja huovattiin aivan liian kauan.
Vanha, maalaisjärjen vastainen asetus useampine takarajoineen sai hätäisimmät ryhtymään kalliiseen viemäriremonttiin sielläkin, missä se ei ollut tarpeen. Remontti on yhä tekemättä reilussa 100 000 haja-asutusalueen omakotitalossa ja noin 50 000 kesämökissä, joista 70 prosenttia vapautuu uuden lain myötä pakosta.
Hallitusten halpaan menneet saanevat nuolla itse haavansa. Valtiolta tuskin on tulossa korvauksia, jälkiavustuksia tai edes virallista anteeksipyyntöä.