Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lähtökohtana on, että hallituksen sote-uudistuksen maakunta-, järjestämis- ja valinnanvapauslait ovat edelleen yksi paketti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta vaati torstaina, että muun muassa soten valinnanvapauslakia pitää valmistella uudelleen.
Kokoomuksen Orpon mukaan hallituksen pitää seuraavaksi perehtyä valiokunnan lausuntoon ja hahmotella etenemispolut asiassa. Vasta tämän jälkeen voidaan Orpon mukaan nähdä, miten sote-uudistuksen aikataulu muotoutuu tulevaan syksyyn.
Jos soten valinnanvapaus tarvitsee uuden lausuntokierroksen, laki on valmis aikaisintaan marraskuussa, arvioi sote- ja maakuntauudistusten projektinjohtaja Tuomas Pöysti .
Pöystin mukaan maakuntavaalien järjestäminen aikataulussaan tammikuussa vaatisi silloin hallituksen eri esitysten käsittelyn eriyttämistä. Kokoomus on korostanut, että valinnanvapauslain käsittelyn eduskunnassa pitää edetä yhtä aikaa maakuntalain kanssa.
– Jos tehdään vain mitä perustuslakivaliokunta käskee, niin välttämättä ei tarvita laajaa lausuntokierrosta. Esimerkiksi kilpailuneutraliteettikysymyksen ja valiokunnan korostaman hyvän lainvalmistelun kannalta lausuntokierros on kuitenkin asiaankuuluva menettely, sanoi Pöysti torstaina.
Yksityiset firmat yhä mukana
Kilpailuneutraliteetin ytimessä on kysymys siitä, miten julkiset ja yksityiset sote-tuottajat pidettäisiin mahdollisimman samalla viivalla sote-uudistuksessa. Kokoomusministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tällainen avoin kilpailuasetelma on edelleen tavoitteena.
Risikko arvioi torstaina, että perustuslakivaliokunnan sote-kritiikki ja niin sanotun yhtiöittämisvelvoitteen poisto eivät varsinaisesti vaikuta yksityisten terveysyritysten asemaan hallituksen sote-uudistuksessa.
– Jos valinnanvapaus aidosti toteutetaan, siellä ovat mukana yksityinen, julkinen ja kolmas sektori, ja sitä tavoitellaan, sanoi Risikko eduskunnassa.
Hallitus sai perustuslakivaliokunnalta torstaina tyrmäyksen ehdotukselle, että maakunnan olisi pitänyt yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut uudessa sote-järjestelmässä.
Yhtiöittämisvelvoite olisi tarkoittanut, että maakuntien sote-yhtiöt olisivat tuottaneet palveluita kansalaisille yksityisten sote-yhtiöiden rinnalla. Taustalla on ajatus avoimesta kilpailusta eli että sote-palveluiden tuottajat olisivat taustastaan riippumatta samalla viivalla.
Perustuslakivaliokunta linjasi torstaina, että maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen.
Jos ei yhtiöittämistä, niin mitä?
Yhtiöittämisvelvoitteen kaaduttua hallituksen pitää miettiä uutta reseptiä siihen, millä mallilla maakunnalliset tahot jatkossa järjestäisivät palveluita yksityisten ja kolmannen sektorin sote-tuottajien rinnalla reiluin ehdoin.
– Nyt pitää ilman (maakunnallisten palveluiden) yhtiöittämistä tehdä tämä sama asia, ja siinä pitää miettiä, miten saavutetaan ne samat tavoitteet kuin yhtiöittämisellä oli, arvioi Risikko.
Hallituslähteistä on aiemmin arvioitu STT:lle, että yhtiöittämisen sijaan maakunnasta tai maakunnan liikelaitoksesta voitaisiin mahdollisesti eriyttää jokin osa tai yksikkö tuottamaan sote-palveluita yksityisten yritysten tai kolmannen sektorin rinnalle.
Sote- ja maakuntauudistuksessa kokoomukselle on ollut tärkeää juuri niin sanottu valinnanvapaus ja yksityisten yritysten pääsy sote-palveluiden tuottajiksi. Keskusta puolestaan on saamassa haluamansa 18 maakunnan mallin.