Lapissa suot ovat keskeinen maisemallinen elementti. Esimerkiksi Lapin eteläisissä osissa suot kattavat yli puolet pinta-alasta, joten soilta ei kukaan lappilainen tai Lapissa retkeilevä voi välttyä.
Soilla kulkemista kesäaikaan on perinteisesti kartettu, eikä vähiten vertaimevien hyönteisten paljouden vuoksi. Suot on myös nähty arvottomina joutomaina, joita on raivokkaasti kuivatettu metsän kasvun parantamiseksi.
Toisaalta suot ovat myös eränkävijöiden aarreaittoja. Soilta voi hyvinä hillavuosina kerätä eräsäkettäin arvokkainta marjaamme sekä muita marjoja kuten karpaloa tai juolukkaa. Aapasoiden rimmikot ovat hanhien elinympäristöä ja reunusrämeet ovat tärkeitä soiden ainoalle ympärivuotiselle linnulle, riekolle.
Ojittamaton suo on kuin suuren järven selkä tai tunturimaasto: hitaasti muuttuva ja alkuperäinen.
Lapin maakuntamuseo on valmistanut erikoisnäyttelyn, joka kertoo erityisesti Lapin soista ja niiden monimuotoisesta ja kiehtovasta elämästä. Näyttelyssä matkataan sekä vuosimiljoonien taakse pohjoisten soiden syntyyn että ennustetaan niiden tulevaisuutta suhteessa ilmastonmuutokseen.
Soiden rikasta kasvistoa ja eläimistöä esitellään valokuvien ja museon omien kokoelmanäytteiden avulla. Näyttelyssä kerrotaan myös soiden arkeologisista löydöistä ja kulttuurihistoriasta.
Näyttelyä varten kuvattiin kesällä 2018 lyhytelokuva, jossa esitellään viiden erityyppisen lappilaisen suon maisemaa ja eliöstöä. Kävijät voivat nauttia myös Viiankiaavan avarasta maisemasta ja soiden äänimaailmasta.
Näyttely kertoo soiden elämästä ja luontaisesta vaihtelusta tavalla, joka sopii niin ulkomaiselle turistille kuin luonnosta kiinnostuneelle kotimaiselle kävijälle.
Näyttelyssä on panostettu etenkin sellaisen suoluonnon esittelyyn, josta harva on edes ollut tietoinen.