Lapsen kengät ovat vanhat ja kuluneet, mutta myös liikuttavan pienet. Ne ovat kuuluneet rovaniemeläiselle Aune Hakaselle , joka kuoli tulirokkoon kuusivuotiaana 1. tammikuuta 1917.
Hakasen perhe säilytti Aunen kengät rakkaana muistona sukupolvien yli ja lahjoitti ne myöhemmin Lapin maakuntamuseoon. Nyt kengät ovat esillä 100 esinettä, 100 kuvaa -näyttelyssä, joka juhlistaa satavuotiasta Suomea kertomalla Rovaniemen historiasta itsenäisyyden aikana.
Näyttelyn pääosassa eivät ole historian suuret linjat vaan ihmisten tarinat. Niitä lähestytään Lapin maakuntamuseon omien kokoelmien kautta: sieltä ovat peräisin näyttelyn kaikki valokuvat, esineet ja arkistoaineisto.
”Näyttelyn kautta halusimme peilata myös museon toimintaa. Halusimme katsoa, mitä kokoelmasta löytyy ja millaisen kuvan kokoelma antaa Rovaniemestä itsenäisen Suomen aikana”, sanoo näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto .
Lapin maakuntamuseon historiassa 100 esinettä, 100 kuvaa -näyttely on poikkeuksellinen: museon kokoelmia on aikaisemmin käytetty sekä perusnäyttelyiden että vaihtuvien näyttelyiden osana, mutta koskaan aikaisemmin niistä ei ole rakennettu koko näyttelyä.
Juhlanäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen onkin ollut museolle tavallista työläämpi projekti.
”Näyttelyn myötä olemme käyneet läpi valtavan määrän museon aineistoja. Tietenkin täytyy muistaa, että näyttelyn taustalla on museon pitkäaikainen perustyö. Ilman kokoelmien hoitoa ja luettelointia tätä näyttelyä ei olisi”, Tuija Alariesto korostaa.
Näyttelyä ei olisi myöskään ilman niitä lukuisia ihmisiä ja tahoja, jotka ovat vuosikymmenten aikana lahjoittaneet aineistoa museolle. Näyttelyssä nostetaan esille juuri tätä aineistoa ja kerrotaan niistä rovaniemeläisistä, joihin se liittyy.
”Näyttelyn aineistosta suurin osa on nyt ensi kertaa yleisön nähtävillä. Emme ole ottaneet mukaan esimerkiksi sellaisia valokuvia, joita olemme esitelleet jo aiemmin”, kertoo Lapin maakuntamuseon kuva-arkistonhoitaja Suvi Harju.
Näyttely pyrkii avaamaan myös sitä, miksi tavallisista ihmisistä kertova aineisto on museolle merkityksellistä. Esimerkistä käy juuri Hakasen perhe: Aunen kenkien lisäksi esillä on perheen lasten piirustuksia ja tavaroita 1920- ja 30-luvuilta.
Amanuenssi Heidi Pelkosen mukaan Hakasten lasten piirustuksia on museon kokoelmissa kaikkiaan lähes 300, joten aineisto on harvinaisen laaja.
”Hakasilla oli Norvajärvellä huvila, jota ei poltettu sodassa. Huvilassa sodalta säästyivät myös lasten piirustukset ja Aunen kengät. Aineiston säilyminen ja sen kulkeutuminen museoon voi siis joskus olla pienestä kiinni”, Pelkonen sanoo.
Hän muistuttaa, että yksittäisten ihmisten tarinoilla on usein laajempaakin merkitystä. Aune Hakasen kengätkään eivät kerro vain yhden ihmisen kohtalosta, vaan kuvastavat aikakautta yleisemminkin.
”Aunen kohtalo oli tuttu monille perheille, koska penisilliini ei vielä tuolloin ollut käytössä.”
Aune Hakasen tapaan näyttely tuo esiin useita rovaniemeläisiä, jotka eivät tähän saakka ole olleet tunnettuja. Samoin näyttely nostaa Rovaniemen historiasta tapahtumia ja paikkoja, jotka aikoinaan ovat olleet merkittäviä, mutta vuosien saatossa ehkä unohtuneet.
Näyttelyssä muistellaan muun muassa Koskikatua, joka on ollut rovaniemeläisen nuorison kohtaamispaikka useita vuosikymmeniä. Sotien jälkeen puhuttiin Koskikadun uitosta, 1970-luvulla alettiin puhua ”kulumasta”. Erikoisuutena näyttelyssä on mukana kuva vuoden 1968 pääsiäismellakasta, jossa rovaniemeläisnuoriso kapinoi pääsiäisen huvikieltoa vastaan.
Rovaniemeläisille tärkeitä paikkoja olivat aikoinaan myös kahvila Toto, jonka tuttu ovenkahva löytyy näyttelyn vitriinistä, samoin kuin ravintola Lapinpaula eli Tupsu, jonka katossa roikkuneet tupsut museo on pelastanut talteen. Tapahtumista esiin nousevat muun muassa Ounasvaaran juhannusjuhlat, tukkilaiskisat ja vauhtikisat.
Tuija Alariesto muistuttaa, että näyttelyn teemat ovat valintojen tulosta.
”Varmasti saamme palautetta siitä, että joku tietty henkilö, aihe tai tapahtuma on ohitettu. Yhdessä näyttelyssä on kuitenkin mahdotonta tuoda esiin kaikkia mahdollisia näkökulmia.”
Näyttely lähtee liikkeelle Aune Hakasen kengistä ja päättyy yhtä liikuttavasti Eino Sokeron (1913–2016) saappaisiin. Sokero ehti elää mukana Suomen vaiheissa koko itsenäisyyden ajan ja kuoli viime marraskuussa Rovaniemen vanhimpana asukkaana.
Eino Sokero oli ammatiltaan kirvesmies ja oli sananmukaisesti rakentamassa Suomea sodan jälkeen. Näyttelyyn tuotuina Sokeron saappaissa voi nähdä monenlaista symboliikkaa.
”Voi ajatella, että Suomi on kasvanut lapsen kengistä miehen saappaisiin. Ne ovat paljon tehneen ja nähneen työmiehen saappaat, ja voi myös kysyä, onko meistä astumaan näin isoihin saappaisiin”, Heidi Pelkonen pohtii.
100 esinettä, 100 kuvaa
Lapin maakuntamuseon juhlanäyttely, joka on koottu museon omista kokoelmista.
Kertoo Rovaniemen ja rovaniemeläisten historiasta Suomen itsenäisyyden aikana.
Esillä on paljon aineistoa, jota museo on saanut lahjoituksina.
Näyttelyssä on myös rovaniemeläisten muisteluksia, joita kerättiin viime vuonna järjestetyissä yleisötilaisuuksissa.
Esillä Lapin maakuntamuseon vaihtonäyttelysalissa Arktikumissa 1.2.2017–14.1.2018.
Osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Lapin maakuntamuseo antaa näyttelyyn joka kuukausi uuden näkökulman juttusarjassa, joka julkaistaan Uusi Rovaniemi -lehdessä.