Suomessa pidetään lajissaan ensimmäiset maakuntavaalit jo seitsemän kuukauden päästä. Vaaleissa valitaan 18 maakuntaan, myös Lappiin, maakuntavaltuustot.
Valtuusto on maakuntahallinnon ylin päättävä elin. Sen tehtävänä on rakentaa maakuntakonserni valmiiksi asti, laatia maakunnalle toimintastrategia ja budjetti.
Vuoden 2019 alusta maakunta ottaa vastuulleen valtavan määrän tehtäviä. Niistä suurin on sosiaali- ja terveyspalvelun järjestäminen. Soten varjoon on jäänyt se, että maakunnille tulee lisäksi kolmisenkymmentä muuta tehtävää hoidettavakseen.
Lapissa maakunnan vastuulle sysättyihin tehtäviin kuluu tänä vuonna vajaat 750 miljoonaa euroa. Tästä soten osuus on 690 miljoonaa. Jokaista lappilaista kohti maakunnan kautta kiertää yli 4000 euroa.
Mitä paremmin maakuntahallinnon valmistelussa onnistutaan, sitä parempi lopputulos ja sujuvampi siirtymä uuteen on.
Maakuntauudistuksen arvaamaton elementti on se, millä perustein ihmiset äänestävät valtuutetut maakuntavaltuustoon ja millaisen roolin uudet valtuutetut ottavat.
Äänestäväkö ihmiset oman alueen asioita voimakkaasti puolustavia ehdokkaita, vai koko maakuntaa kokonaisvaltaisemmin ajattelevia ihmisiä? Millainen paine valtuutetuilla on vetää kotiinpäin? Kykenevätkö valtuutetut ajamaan asioita tasapuolisesti koko maakunnan etua ajatellen?
Ennuste tässä suhteessa on huolestuttava. Ainakin valmisteluvaiheessa tulevaa on suunniteltu tiukasti oman kunnan hattu päässä. Se on ymmärrettävää, koska uutta maakuntatason hallintoa ei vielä ole olemassa. Ei ole historiaa ja kulttuuria katsoa asioita koko maakunnan näkökulmasta.
Mitä uuden ajattelun syntyminen edellyttäisi? Maakuntapäättäjien kesken täytyy syntyä luottamusta. Heillä tulee olla rohkeutta puolustaa koko maakunnan kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja.
Jos maakuntavaltuustossa ottavat yhteen voimakkaiden ideologioiden lisäksi voimakkaat maakunnan sisäiset alueelliset intressit, lopputulos ei voi olla maakunnan asukkaiden kannalta paras mahdollinen. Asukkaita ja heille tuotettavia palveluita vartenhan maakunta on.
Lapin maakuntalehdistössä on tehty omaa "maakuntauudistusta" jo pitkään. Maakunnan kahden lehden, Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien yhteistyö alkoi tiivistyä, kun molemmat lehdet päätyivät Alma Median omistukseen. Yhteistyötä on vaiheittain lisätty ja pitkän yhteistyön tien päässä Pohjolan Sanomien nimi muuttui Lapin Kansaksi huhtikuussa.
Tämä ulkoisten taloudellisten paineiden pakosta läpikäyty muutos ei ole ollut helppo meille tekijöille eikä myöskään lehden asiakkaille. Pohjolan Sanomien lukijat ovat olleet perustellusti huolissaan muun muassa siitä, onko Lapin Kansassa enää riittävästi sisältöä - juttuja ja ilmoituksia - Meri-Lapista.
Me tekijät olemme myös kantaneet huolta sisällön monipuolisuudesta ja laadukkuudesta. Maakuntalehtenä haluamme olla koko maakunnan lehti ja palvella tasapuolisesti koko maakunnan uutistarpeita niin hyvin kuin käytettävissä olevilla resursseilla kykenemme. Luottamusta eri puolilta maakuntaa emme voi kerjätä. Meidän pitää lunastaa se omilla teoillamme.
Paneelikeskustelu lauantaina
Kädessäsi on liite, jossa kerrotaan Lapin Kansan lauantaina 27.5. pidettävistä avoimista ovista. Yhtenä osana ohjelmaa järjestämme Rovaniemellä Lordi-aukiolla paneelikeskustelun, jossa pyrimme hahmottamaan edessä oleva maakunnan rakentamisurakkaa ja miettimään ratkaisuja valmistelun sujuvoittamiseksi. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua ja avoimien ovien muita tapahtumia.