Reilun vuoden päästä järjestettävissä Pariisin kesäolympialaisissa tehdään tanssiurheilun historiaa, kun Yhdysvaltain hip hop -kulttuurissa alkunsa saanut breakdance eli breikki on ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.
Vaikka breikki liitetään tanssimuotona hip hopiin ja rap-musiikkiin, ei kyse ole mistään huolettomasta lökäpöksylajista. Breikissä tanssijat ottavat toisistaan mittaa yksi vastaan yksi -kilpailumuodossa (lajipiireissä battle), ja käytössä on mitä erilaisimpia liikkeitä pystyasennosta lattialla tapahtuviin näyttäviin pyörimistemppuihin.
– Minun mielestäni tämä on maailman vaativin tanssilaji, urheilullisesti ja teknisesti. Laji on äärimmäisen vaativa, mutta onneksi on paljon erilaisia tapoja tehdä lajia eikä kaikkia osa-alueita ole pakko osata menestyäkseen. Jotkut keskittyvät kaikista hurjimpiin temppuihin, jotkut tanssillisempaan puoleen, Suomen breikkimaajoukkueen päävalmentaja, pitkään lajissa mukana ollut Jussi Sirviö sanoi joukkueen mediatilaisuudessa.
Myös Suomen maajoukkueen kokeneeseen kaartiin kuuluva Anniina Tikka, taiteilijanimeltään AT, korostaa lajin monipuolisuutta.
– Lajissa pitää olla elastinen, vahva ja joustava kroppa. Pelkkä vahvuus ei riitä vaan pitää olla myös notkea, ja liikekielen on oltava monipuolista, Tikka valaisee.
Soolotanssi 20-30 kertaa yhdessä kisassa
Yhdessä breikkikilpailussa tanssija voi joutua esittämään soolotanssinsa jopa 20–30 kertaa. Taustalla soiva funk- ja rap-musiikki on suorituksessa tärkeässä osassa, ja tanssijan on vältettävä samojen koreografioiden esittämistä tuomariston edessä. DJ:n soittama musiikki ei ole ennalta kilpailijoiden tiedossa, joten kisasuorituksessa kyse on spontaanista reagoinnista vastustajan edessä.
– On ok vetää joitain pieniä kikkoja useaan kertaan, mutta jos koko koreografian vetää uudestaan ja uudestaan, niin tuomaristo on vähän että “me nähtiin jo tuo”. Tuomarointiin vaikuttaa paljon se, miten kokonaisuuden sitoo yhteen ja millainen olemus suorituksessa on; menevätkö liikkeet musiikin kanssa luonnollisesti yhteen, Tikka kertoo.
"Olympialaiset tarvitsee enemmän meitä"
Maajoukkuekuvioiden ohella helsinkiläistä katutanssikeskus Saiffaa pyörittävä Sirviö löysi breakdancen 1990-luvun puolivälissä, Tikka teini-ikäisenä 2000-luvun alussa. Suomalaisen breikkikulttuurin kannalta yksi merkittävä hetki koettiin 1999, kun Bomfunk MC's -yhtyeen jättihitti Freestyler teki Hakaniemen metroasemalla kuvatulla musiikkivideollaan tanssimuotoa tunnetuksi.
– Silloin (2000-luvun alussa) breikkareita rupesi näkymään vähän joka puolella ja tanssitunnit olivat niin täynnä, että seinät meinasivat hajota. Toki siitä aallosta mentiin vähän alaspäin, mutta ehkä olympialaiset tekevät nyt uuden aallon. Aika monta silmäparia näkee Pariisissa varmaan breikkaamista ensimmäistä kertaa, Sirviö toteaa.
Miten tärkeä olympiastatus on lajille?
– Meidän laji on sinänsä vahva jo itsessään, on vahva yhteisöllisyys ja lajikulttuuri ympäri maailmaa, että varmasti pärjäisimme myös ilman olympialaisia. Mutta onhan lajille totta kai suuri kunnia olla olympialaisissa. Niin monet pääsevät näkemään, mistä tässä meidän hommassa on kyse.
Pariisissa mukana ovat uusista lajeista myös surffaus, rullalautailu ja kiipeily, jotka debytoivat olympiatasolla Tokiossa 2021.
– Ehkä olympialaiset tarvitsee meitä jopa enemmän kuin me tarvitsemme heitä, että he tavoittavat uusia yleisöjä, Sirviö pohdiskelee.
Sirviötä harmittaa, ettei Pariisissa ole mukana breikin joukkuekisaa vaan ainoastaan soolokilpailut.
– Ryhmien kisoissa on vielä todella paljon enemmän tunnetta kuin soolobattlessä, mutta sekin on tosi viihdyttävä kisamuoto. Toivotaan, että joukkuekisa on mukana, jos ja kun lajissa mennään (olympialaisissa) eteenpäin.
Kisapaikkaan riittää luottoa
Suomen maajoukkue on ollut lajin olympiastatuksen julkistamisen jälkeen pystyssä reilut kaksi vuotta. Joukkue leireilee kolmen kuukauden välein, ja maajoukkuemalli on auttanut tanssijoita etenkin fysiikkavalmennuksessa.
– Breikkaaminen on ollut tosi paljon sellaista, että tehdään ja valmennetaan itse itseä ja treenataan kaveriporukassa. Meininki on nyt paljon organisoidumpaa, ja apua on saatavilla paljon enemmän, Tikka sanoo ja ynnäilee harjoittelevansa noin kuutena päivänä viikossa.
– Olen yrittänyt rakentaa treenejä fiksummin, kun on tullut pikkaisen enemmän ikää. Joinakin päivinä breikkaan, joinain päivinä saatan tehdä pilatesta tai joogaa.
Kamppailu historiallisista olympiapaikoista on tiukkaa, sillä Pariisin breikkikisoihin pääsee 16 miestä ja 16 naista. Maajoukkueurheilijat yrittävät kartoittaa tänä vuonna kansainvälisten kisojen kautta rankingpisteitä, joiden kautta on mahdollisuus päästä ensi keväänä alkaviin karsintakisoihin. Tänä vuonna olympiapaikka on mahdollisuus lunastaa kesän Euroopan kisoista ja syksyn MM-kisoista.
– Tämän vuoden ensimmäisten kisojen perusteella tilanteemme on aika hyvällä mallilla, mutta uskon, että nostamme tasoa vielä tulevalle vuodelle. Meillä on tosi hyvä sauma olla Pariisissa mukana, ja sitä kohti mennään tosi kovaa, Sirviö vakuuttaa.
Pariisin olympialaiset 2024
XXXIII kesäolympialaiset järjestetään 26. heinäkuuta – 11. elokuuta 2024 Pariisissa.
Kyseessä on kolmas kerta, kun kisat järjestetään Pariisissa. Aikaisemmin kesäolympialaiset on järjestetty vuosina 1900 ja 1924.
Pariisissa kilpaillaan kaikkiaan 32 urheilumuodossa. Verrattuna Tokion olympialaisiin 2020 uutena lajina nähdään breakdance. Ohjelmistosta putosivat karate, baseball ja softball.
Avajaiset järjestetään poikkeuksellisesti Seinejoella. Urheilijat ja joukkueiden taustahenkilöt kuljetetaan yli 160 veneellä lähes kuuden kilometrin matka Pont d’Austerlitzin ja Pont d’Ienan siltojen välillä Pariisin keskustassa. Pariisi rikkoo kesäolympialaisten pitkän perinteen, jossa kisat käynnistyvät stadionilla, jossa nähdään urheilijoiden avajaismarssi.
Päättäjäiset on määrä järjestää puutarhojen ja suihkulähteiden sävyttämällä Trocaderon alueella Eiffel-tornin tuntumassa.