Maa­han­muut­ta­jien kiin­nos­tus kun­ta­vaa­le­ja kohtaan on li­sään­ty­nyt, mutta tietoa kai­va­taan lisää

Majed Alhamwi on asunut Kemissä vuodesta 2015 ja hakee tällä hetkellä Suomen kansalaisuutta. Hän antaa vapaaehtoisena käännösapua arabiankielisille maahanmuuttajille, ja neuvoo heitä virallisten asioiden hoitamisessa.
Majed Alhamwi on asunut Kemissä vuodesta 2015 ja hakee tällä hetkellä Suomen kansalaisuutta. Hän antaa vapaaehtoisena käännösapua arabiankielisille maahanmuuttajille, ja neuvoo heitä virallisten asioiden hoitamisessa.
Kuva: Suvi Pirinen

Moni ei tiedä, että myös Suomessa asuvalla ulkomaalaisella voi olla äänioikeus kuntavaaleissa. Sitä eivät tiedä kaikki ulkomaalaistaustaisetkaan, ja tätä onkin pidetty yhtenä syynä maahanmuuttajien alhaiseen äänestysintoon. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vain 25 prosenttia ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla.

Toivola-Luotolan Setlementti ry:n ESR-hanke Maahanmuuttaja Ohjaamo Kemi -hankkeen kotoutumisvalmennuksen koordinaattori Viktoria Karvonen on huomannut, että maahanmuuttajista löytyy usein kahta ääripäätä äänestysaktiivisuuden suhteen. Toiset ovat hyvinkin innostuneita ja aktiivisia, mutta toisaalta löytyy myös niitä, joita vaalit eivät kiinnosta ollenkaan. Karvonen nostaa esille yhtenä äänestyshaluttomuuden syynä lähtömaan demokratiatilanteen, ja siellä muodostuneen kielteisen näkemyksen vaaleista.

­–On voinut syntyä se kuva ja varmuus, että vaikka kuinka äänestäisit ei mihinkään tule muutosta. Voi olla myös aikaisemmassa kotimaassa syntynyt epäilys, että menevätkö vaalit rehellisesti, Karvonen kuvailee.

Lääkkeeksi ongelmaan Karvonen painottaa tiedon jakamista.

–Puolueiden pitäisi kertoa konkreettisesti millä tavalla valtuutetut pystyvät vaikuttamaan kunnan asioihin, ja mitä ollaan jo aikaisemmin tehty. Avata sitä prosessia. Myös ehdokkaat eri kulttuureista voisivat herättää mielenkiintoa. Pitäisi tuoda enemmän esiin maahanmuuttajaehdokkaita, jotka näyttävät myös esimerkkiä, että jokainen voi vaikuttaa ja jokaisella on mahdollisuus osallistua.

Tiedonpuute ongelmana

Ongelmana on myös tiedon puute. Ei riitä, että kerrotaan pelkästään äänioikeudesta. Kiinnostuakseen äänestämisestä maahanmuuttajat tarvitsisivat ennen kaikkea tietoa siitä, millaista politiikkaa kukin puolue ajaa. Karvonen muistuttaa, että tavoittaakseen maahanmuuttajat, olisi puolueiden tarjottava tietoa kohdennetusti.

–Kaikilla ei ole esimerkiksi digitaitoja, eivätkä he osaa hakea tietoa netistä. Kaikki eivät myöskään lue sanomalehtiä. Pitäisi mennä sinne, missä maahanmuuttajat ovat: aikuisten peruskouluun, kotoutumiskouluun tai kohtaamispaikkoihin kuten Mikseri.

Karvonen huomauttaa myös, että jos maahanmuuttajista kiinnostutaan vain juuri ennen vaaleja, se ei juuri herätä luottamusta.

–Puolueiden pitäisi olla jatkuvasti esillä, ei niin, että ainoastaan kerran neljässä vuodessa nostetaan niitä asioita esiin.

Kiinnostus on lisääntynyt

Maahanmuuttaja Ohjaamon kotoutumisvalmentajien keskuudessa on huomattu, että maahanmuuttajien kiinnostus vaaleja kohtaan on ollut tänä vuonna selvästi suurempaa kuin aikaisemmin. Yhtenä syynä kiinnostuksen lisääntymiselle saattaa olla maahanmuuttajien aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Instagramissa ja TikTokissa on paljon maahanmuuttajia, jotka jakavat aktiivisesti tietoa ja innostavat ihmisiä äänestämään.

On myös mahdollista, että poliittinen vaikuttaminen on alkanut kiinnostaa maahanmuuttajia entistä enemmän sen jälkeen, kun Yhdysvalloista lähteneen Black Lives Matter -liikkeen myötä rasismi ja siihen liittyvät ilmiöt ovat nousseet laajasti keskusteluun ympäri maailman.

Vaalitietoutta keskustelupaneelilla

Monikulttuurikeskus Mikserissä on tehty aktiivisesti työtä, jotta saataisiin lisättyä maahanmuuttajien tietoa vaaleista, ja innostettua heitä käyttämään äänioikeuttaan. Vaaleista on jaettu tietoutta eri kielillä, ja esimerkiksi Maahanmuuttaja Ohjaamon viikoittaisissa omankielisissä keskusteluklubeissa on ollut teemana vaalit. Mikseri oli myös mukana Lapin ETNO:n (Etnisten suhteiden neuvottelukunta) järjestämässä vaalipaneelissa. Teams-sovelluksen kautta järjestettyyn paneeliin oli pyydetty edustajia puolueista vastaamaan maahanmuuttajien kysymyksiin. Mikserissä oli lisäksi etäkatsomoita, eli asiakkaita tuli paikanpäälle paneelia seuraamaan. Kysymyksiä oli mietitty yhdessä asiakkaiden kanssa etukäteen, ja paneelin aikana Mikserin työntekijät toimivat kääntäjinä. Toivola-Luotolan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja Johanna Axelsson kertoo olevansa ilahtunut siitä, miten hyvän vastaanoton paneeli sai niin Mikserin asiakkaiden, kuin puolueiden edustajienkin taholta.

–Oli omasta mielestäni hienoa heittäytymistä ehdokkailta, että uskaltautuivat sinne tentattaviksi. Mikserin asiakkaiden kanssa saatiin jo etukäteen hyviä keskusteluja vaaliteemoista, he pohdiskelivat muun muassa sitä, mihin asioihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa, Axelsson kertoo.

Tästä on kyse

Äänioikeus kuntavaleissa

Kuntavaaleissa äänioikeutettu on jokainen asianomaisessa kunnassa asuva, viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on

a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai

b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai

c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on tallennettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittautunut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa.

Maahanmuuttajat eivät tiedä puolueiden eroista

Suomeen Syyriasta kiintiöpakolaisena saapunut Majed Alhamwi sai äänestää kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Alhamwi ja hänen koko perheensä ovat jo käyneet äänestämässä. Alhamwi pitää erittäin tärkeänä, että myös ulkomaalaistaustaiset käyttävät äänioikeuttaan.

–Kemi on nyt minun kotini, joten on tärkeää yrittää vaikuttaa asioihin. Politiikassahan on kyse meidän tulevaisuudestamme, elämästämme ja lapsiemme tulevaisuudesta.

Alhamwi tuntee suuren osan alueella asuvista maahanmuuttajista, sillä hän on työskennellyt vapaaehtoisena kääntäjänä sosiaalitoimistolla, ja on lisäksi imaami Kemissä. Alhamwin kokemuksen mukaan suurin osa alueen maahanmuuttajista on kiinnostunut politiikasta ja aikoo äänestää. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei puolueiden eroista ole saatavilla tarpeeksi tietoa. Lähestulkoon ainoa asia, jonka Alhamwi ja monet muut maahanmuuttajat tietävät, on suurimpien puolueiden suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin, ja äänestyspäätökset tehdään sen perusteella. Alhamwilla ei ole mitään tietoa muista puolueiden ajamista asioista.

–Yksikään puolue ei tarjoa meille minkäänlaista informaatiota. Minulle se kertoo siitä, että he eivät välitä meistä.

Kaiken tietonsa Alhamwi on saanut joko uutismedioista, tai arabiankielisistä Facebook-ryhmistä, joissa pidempään Suomessa asuneet maahanmuuttajat kääntävät uutisista saamaansa tietoa omalle kielelleen.

Silti tiedonjakamistakin tärkeämpänä Alhamwi pitää aitoa kohtaamista, mikäli puolueet haluaisivat tavoittaa maahanmuuttajia.

–Heidän pitäisi kysyä meiltä mitä me tarvitsemme ja millaisia ongelmia meillä on. He voisivat järjestää tapahtumia, seminaareja, juhlia... Meidän omalla kielellämme. Ja ennen kaikkea heidän pitäisi uskoa meitä, että meistä suurin osa on hyviä ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyviä asioita Suomelle, Alhamwi sanoo.