Nainen seisoo keskellä Oulangan kansallispuiston rajalle ulottuvaa hakkuualuetta. Puuton maisema jatkuu silmänkantamattomiin.
Mitä hän mahtaa miettiä? Kenties ympärilleen levittyvää tyhjää tilaa, josta puut on kaadettu teollisuuden tarpeisiin. Tai ehkä hän ihastelee aukeaa reunustavaa komeaa kuusimetsää, jonka kärjet tökkivät kesätaivaalla lipuvia pilvilauttoja kuin maanitellen niitä leikkiin. Vai ehkä molempia?
– Tässä kuvassa biologi Laura Vuoksenmaa suree suurta hakkuuaukeaa. Sen rinnalla on kuitenkin myös toinen kuva, jossa hän on rakkaimmassa metsäympäristössään, keskellä vihreää kuusimetsää. Kuvien tulkinta riippuu pitkälti katsojan omasta metsäsuhteesta, luontokuvauksen ja soveltavan kuvataiteen maisterinohjelmaa Lapin yliopistossa suorittava metsätalousinsinööri Janette Backman vertaa.
Kuusimetsästä kanoottiretkelle
Kuvat ovat osa tiedekeskus Pilkkeessä maanantaina avautunutta, erilaisia metsäsuhteita käsittelevään tutkimukseen kytkeytyvää valokuvanäyttelyä.
Backmanin ja metsätalousinsinööri Kalle Immosen toteuttamissa 22 valokuvavedoksessa ja 160 kuvan dia-esityksessä on hyödynnetty soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen keinoja 11 tutkimushenkilön metsäsuhteiden kuvantamiseksi.
– Näyttelyn kuvat eivät ole suomalaisten metsäsuhteiden keskiarvo vaan ilmentävät henkilöiden omia kokemuksia. Otimme tutkimukseen ihmisiä, joiden intressit liittyvät metsiin kohdistuvaan työhön tai harrastuksiin. Mukana on niin matkailu- ja porotalouden edustajia, luonnonsuojelujärjestöjä kuin metsäalan toimijoita, Immonen kertoo.
Immosen ja Backmanin viime kesä vierähti Koillismaalla luonnon helmassa metsäsuhteisiin pureutuvien valokuvausretkien merkeissä.
Niiden tuloksena syntyi kattava kuvasato, joka kuljettaa katsojaa lempein ottein hakkuuaukealta kuusimetsän sydämeen, sieltä kanoottiretkelle ja metsän laitaan kotkanpoikasta rengastamaan.
– Tutkimus osoitti sen, miten moninaisia metsäsuhteita meillä suomalaisilla on, Backman ynnää.
Erilaisia metsäsuhteita
Näyttelyssä nähtävät kuvat ovat paitsi osoitus metsien moninaisista merkityksistä, myös kannanotto erilaisten metsäsuhteiden puolesta: kaikki metsäsuhteet ovat yhtä hyviä, eivätkä sulje toisiaan pois.
– Ihmisten metsäsuhteet eivät ole niin polarisoituneita tai mustavalkoisia kuin annetaan ymmärtää. Sama henkilö voi saada leipänsä metsästä ja hyödyntää metsää myös virkistyskäyttöön. Pyrimme kuvillamme hälventämään vastakkainasettelua sen suhteen, mikä on oikea tai väärä metsäsuhde, Immonen tähdentää.
Kuvat toimivat peileinä, joita vasten katsoja voi heijastella metsiin liittyviä tunteitaan, ajatuksiaan ja asenteitaan. Miten minä näen ja koen metsät? Näenkö kuvassa vain haikean hakkuuaukean vai komean kuusimetsän? Tutkimuksen myötä myös tutkijat pääsivät peilaamaan omia metsäsuhteitaan.
– Saimme viettää elämysrikkaan kesän mielenkiintoisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Toisten, kuten hakkuualuetta surevan Lauran kokemukseen samaistuin helposti. Mutta nyt ymmärrän paremmin myös ihmisiä, joilla on erilainen metsäsuhde kuin minulla. Siihen myös näyttelymme tähtää, Backman summaa.
Luontokuva sillanrakentajana – Metsäsuhteita Koillismaalla
Valokuvanäyttely esillä Rovaniemellä tiedekeskus Pilkkeessä 5.11–30.11.2018
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen opiskelijoiden valokuvanäyttely metsäsuhteista.
Tekijät: Metsätalousinsinöörit ja opiskelijat Janette Backman ja Kalle Immonen.
Näyttely on pro gradu -tutkimuksen osa ja tuotos, jossa katsojaa herätellään tarkastelemaan omaa metsäsuhdettaan ja pohtimaan suhdettaan muiden ihmisten metsäsuhteisiin.