Lukijan runo: Ka­don­nut onni

Käy kylmästi pohjolan tuuli

oli taivaalla tähtösiä,

tuhat helmiä hangella hohti,

oli jäätävä pohjolan yö.

Minä viikkoja odotin monta

koska armaani tavata saan,

milloin suudelman hellän saan,

painaa ja levätä rinnalla sun.

Se jyskettä tykkien oli

sotatorvet kuin tahtia löi,

silloin tuoni minun armaani riisti,

jota muistelen päivin ja öin.

A.L.

Talvisodan leski 1939–1940
Ilmoita asiavirheestä