Koirahan käyttää terveydenhuoltopalveluita, ulkoilureittejä, on mukana liikenteessä ja tiiviissä sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä oman että ihmislajin kanssa. Kyselinkin koiraltani, onko se palveluihin tyytyväinen.
Terveydenhoitoon koira on tyytyväinen. Rahalla saa ja autolla pääsee, se totesi. Miten ihminen pääsee lääkäriin, se kyseli, jos sinne on matkaa kilometritolkulla eikä sairas omista autoa kuskista puhumattakaan, pitääkö sairaan maata kotonaan jalat pestynä odottamassa viimeistä noutajaa?
Selitin koiralle, että hätätilanteessa ambulanssi vie sairaalaan ja se onkin niitä harvoja kyytejä, joissa ei olla perillä käsi ojossa odottamassa maksua.
Koira totesi, ettei ole koskaan sellaista kyytiä tarvinnut. Auto on ajettu tallista ulos sellaisella vauhdilla, että sivupeilit ovat lennähtäneet pihalle ja se on aiheuttanut koiralle lisää järkytystä vatsakipujen lisäksi.
Tässä yhteydessä jouduin käsittelemään koiran kanssa käsitettä Kela. Selitin Kelan olevan se paikka, johon työttömät, eläkeläiset tai muuten vähävaraiset ihmiset lähettävät avustusanomuksia vuokraan, sähkölaskuun, lääkkeisiin, talvikenkiin.
Kela sitten epämääräisenä aikana, joka saattaa kestää viikon, kolme, kuukauden tai kolme kuukautta, lähettää päätöksen; antaa tai ei anna. Valittaakin siitä saa, jos jaksaa ja kykenee. Jatkoin vielä, että minusta se on nöyryyttävää.
Koira totesi, ettei tunne käsitettä nöyryyttävä. Koirat eivät koskaan nöyryytä toisiaan kuten eivät eläimet yleensäkään. Valistin koiraa kertomalla, että ihminen on älyllisesti korkein kehittynyt laji maapallolla.
Käymme usein koiran kanssa yksin asuvan iäkkään naisen luona. Nainen on älykäs ja viehättävä ja on saavuttanut koirani syvän kiintymyksen tarjoamalla voileipiä, joissa on oikeaa voita, savukinkkua ja juustoa. Kotona sellaisia saa harvoin, oikeaa voita ei koskaan.
Nainen kertoi, että joskus pelottaa asua yksin, oli hakenutkin palvelutaloon. Hakemusta oli käsitellyt joku ryhmä, jonka kokoonpanoa ei naiselle kerrottu.
Humoristisesti nainen totesi, ettei hän saavuttanut sisäänpääsyyn oikeuttavaa pistemäärää; niin kävi kuin joskus nuoruudessa hänen hakiessaan seminaariin. Hylätyksi tuli.
Nainen kyseli koiralta, voisiko tämä muuttaa hänen luokseen. Olisi mukavaa ja turvallista, kun kotona olisi yötä päivää kookas ja reipas kaveri. Koira oli valmis jäämään heti, kehotti minua vain tuomaan kotoa omat vuodevaatteet ja lelut sekä sen isomman sohvan.
Naisen asunnon koon huomioon ottaen ajatus tyssäsi siihen ja koira lohduttautui syömällä kaksi maksamakkaralla kuorrutettua leipää.
Kotipihalla koira halusi vielä tietää, että mikä se oli tämä liikennekaari ja liikenneverkko, joista on kuullut puhuttavan, että onko se sellainen verkolla aidattu kaari, jossa koirat voivat juosta vapaasti kavereitten kanssa.
Koska pyrin välttämään kiroilua alaikäisten seurassa, koirahan on vasta kuusi, olin hetken hiljaa ja kerroin, ettei hyvä koira sinne päinkään. Se oli erään henkilön järjellisen touhun puuttuessa keksimä idea, jolla olisi laakista lopetettu kaikki hurun ajo. Joku virkamies olisi iloisena todennut seurantalaitettamme räknätessään, että nytpä saadaankin taas täytettä valtion kassaan; joka päivä on tämäkin porukka rällännyt pitkin maanteitä.
Koira lysähti selälleen pihalle, nauroi ääneen, joskin se kuulosti enemmän uikutukselta, mikä asia huomioon ottaen olikin perustellumpaa. Toinnuttuaan se pyysi taukoa yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyssä. Sovimmekin, että jatkossa keskitymme koiranruokien vertailuun.
Keskusteluja. Koirat eivät koskaan nöyryytä toisiaan kuten eivät eläimet yleensäkään, kirjoittaja toteaa. Kuvan koira ei liity tekstiin.