Uuden Rovaniemen päätoimittaja Leena Talvensaari hamuaa (UR 8.12.) lisää ekuja rovaniemeläisiltä teatteriin. Hänen mielestään teatteri parantaisi tulosta, jos palkattaisiin lisää henkilökuntaa. Talvensaaren mukaan kolmannen näyttämön käyttö monipuolistaisi ohjelmistoa ja katsojamäärä kasvaisi. Oi voi, sanoo talousvaikeuksissa painivan kunnan kadunmies. Minun logiikkani mukaan tappiot vain kasvaisivat.
Talvensaari haikailee kirjoituksessaan Kari Väänäsen perään. Muistellaanpa teatterin lukuja Väänäsen aikaan: Teatterin lipputulot ovat noin puolen miljoonan luokkaa. Palkat sivukuluineen taas noin 2,3 miljoonan euroa. Eli lipputulot kattavat ainoastaan neljänneksen teatterin palkkamenoista. Mistä löytyisi tuo valtava lisäyleisö kolmannen näyttämön esityksille, jotta tappiokierre ei vain syvenisi?
Pitää muistaa, että kaupunki maksaa jo nyt yli kaksi miljoonaa euroa Rovaniemen teatterille vuokra-avustuksena ja toiminta-avustuksena. Lisäksi alueen kunnat maksavat alueteatteritukea vajaat 300 000 euroa ja valtionosuus on miljoonaa euroa. Yhteiskunnan tuki Rovaniemen teatterille on siis 3,5 miljoonan euron luokkaa.
Millään ilveellä ei voi kuvitella, että teatterin tukea entisestään lisättäisiin, kun Rovaniemi samaan aikaan tavoittelee 50 miljoonan euron säästöjä kolmen vuoden aikana. Säästöt eivät onnistu kuluja kasvattamalla.
Lipputuloja pitäisi jo nyt olla yli neljä kertaa enemmän kuin niitä on, että edes teatterin palkat pystyttäisiin niillä maksamaan. Lipun hinnan pitäisi olla reilusti yli satasen, että teatteri toimisi omillaan nykyisillä kävijämäärillä. Maksaisiko Talvensaari yli satasen lipun? Jos niin, napotan minäkin mukana kaikissa esityksissä.
Ehdotan tolkun ratkaisua: Yhdistetään Rovaniemen ja Kemin teatterit Lapin maakuntateatteriksi. Silloin näyttelijöitä riittäisi Lappia-talon kolmannelle näyttämölle. Kemissä tietenkin olisi omat näytöksensä. Teattereiden yhdistäminen varmistaisi sen, että esityksiä riittäisi myös Lapin muihin kuntiin.
Teattereiden yhdistäminen mahdollistaisi vaikkapa todella ison suurproduktion toteuttamisen. Yhteenliittymällä varmasti myös säästettäisiin tila- ja hallintokuluissa.
On pläkkiselvää, että Rovaniemen teatterin työntekijämäärää ja kuluja ei missään tapauksessa voida kasvattaa, vaan päinvastoin niitä on supistettava. Tehtäviä pitää ulkoistaa, yhdistää ja järkeistää, koska Lappia-talon remonttikin on jotenkin joskus saatava "kuitattua" maksetuksi.
Uuden taiteellisen johtajan Miika Murasen toivotan lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle. Tarvitsemme tähän maakuntaan nuoria innokkaita osaajia, ei vain iltaruskoa katselevia mukavia miehiä.