Marjatta Näätänen aprikoi (LK 4.9.), onko Vanttauskosken ja Permantokosken välinen jokiosuus luokiteltu voimakkaasti muuttuneeksi, koska Kemijoki Oy suunnittelee alueelle voimalaitosta. Koko Kemijoki Kemijärvestä alaspäin on nimetty vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Sierilä sijoittuu kahden voimalaitoksen väliselle osuudelle. Siihen vaikuttaa merkittävästi asutus ja Kemijoen voimatalouskäyttö. Vedenpinnan vaihtelu on suurinta koko Kemijoen pääuomassa. Jokiosuus on rakentamaton, mutta luonnontilaisena sitä ei voi pitää.
Vesa Puurosen mukaan (LK 5.9.) Sierilän luontoarvoja on riittämättömästi selvitetty. Hankkeen ympäristövaikutuksia on selvitetty laajasti lähes 12 vuotta kestäneen lupaprosessin aikana muun muassa kasvillisuuden, linnuston, perhosten, porojen ja kalaston osalta. Lisäksi on selvitetty vaikutuksia vedenlaatuun, jääolosuhteisiin, pohjaeroosioon, vesihuoltoon, kulkuyhteyksiin, arkeologiaan ja moninaiskäyttöön.
Yksityiskohtaisempia selvityksiä on tehty ravun, apilakirjokääriäisen, kirjojokikorennon, jokihelmisimpukan, törmäpääskyn, saukon, lapinleinikin ja laaksoarhon osalta. Selvitysten pohjalta on laadittu suunnitelmia toimenpiteiksi, esimerkiksi törmäpääskyjen pesinnän turvaamiseksi, apilakirjokääriäisen elinolojen säilyttämiseksi, rantojen suojaamiseksi ja alueiden maisemoimiseksi.
Syksyn 2017 aikana noin 30 kilometrin päästä suunnitellun voimalaitoksen yläpuolelta löydettiin sukellustutkimuksissa kaksi yksittäistä jokihelmisimpukkaa eli raakkua sekä noin 350 muuta simpukkaa. Tutkimuksesta tehty raportti löytyy myös Kemijoki Oy:n verkkosivuilta muun Sierilä-tiedon ohella.
Raakku voi elää yli 100-vuotiaaksi. Nykyolosuhteissa raakuilla ei ole lisääntymisedellytyksiä. Meneillään olevissa tutkimuksissa selvitetään virtaamaolosuhteiden muuttumista ja muutosten vaikutuksia raakkujen elinolosuhteisiin. Sierilän voimalaitosallas on pieni suhteessa suureen Kemijokeen, ja alue säilyy jokimaisena ja veden vaihtuvuus suurena jatkossakin.
Sähköntuotannossa tavoitteena on lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä tuotantoa. Säästä riippuvien tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman haasteena on, että tuotanto ei ajoitu sähkön kulutuksen mukaan. Vesivoima mahdollistaa parhaiten muiden päästöttömien tuotantomuotojen lisäämisen. Vesivoimaa tarvitaan erityisesti, kun ei tuule tai aurinko paista. Sierilän voimalaitos lisää päästötöntä sähköntuotantoa ja parantaa koko Kemijoen säätökykyä.
Sähköjärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi tarvitaan kaikkia keinoja, myös kulutusjoustoja. Sähkönkulutuksen vaihtelu ja säästä riippuvien tuotantomuotojen lisääminen kasvattavat entisestään säädön tarvetta. Kysyntäjoustot ja sähkön varastointi lisääntyvät, mutta eivät korvaa vesivoimaa sähköjärjestelmän tasapainottamisessa.