”Vahva ja avoin EU selvisi voittajaksi”, otsikoi toimittaja Joonas Kuikka kirjoituksensa (LK 28.5., pääkirjoitus 29.5.). Tosiasia lienee, että EU on vaalien jälkeen sisäisesti hajanaisempi, heikompi ja sen ulkopuoliselle maailmalle suljetumpi kuin koskaan.

Syy tähän on EU:ssa Maastrichtin sopimuksen (1992) jälkeen alkanut vähittäinen, alati voimistuva liittovaltiokehitys, joka rajoittaa kansojen itsemääräämisoikeutta ja mitätöi niiden kansallisia perinteitä.