Kirjoitukseni (UR 29.10.) kirvoitti kommentteja (UR 2.11.), hyvä. Liikennesääntöjen tuntemus paranee, kun niistä keskustellaan.
Kommentoijat ovat oikeassa siinä, että käytännön liikennetilanteissa väistämisvelvollisuus vaihtelee ja joillakin reiteillä pyöräilijä joutuu väistämään vain harvoin. Tähän voi vaikuttaa liikennesuunnittelulla ja reittivalinnoilla. Petteri Putkisen ja Jarmo Huhtalan näkemykset olivat aivan OK. Eetu Kultalahden kirjoituksen otsikko ei ollut: lain mukaan autoilijalla ei ole pääsääntöistä väistämisvelvollisuutta, eikä sellaista luuloa pidä levittää. Pelkät otsikot lukevalle voi tulla aivan väärä käsitys, vaikka tekstissä ei niin väitetäkään.
Laissa pääsääntö tarkoittaa "perustyyppistä" tilannetta, jota ei koske mikään poikkeussääntö. Se ei siis tarkoita sitä, mikä jossain käytännön tilanteessa on yleisin. TLL 14 § 1 mom pääsääntö kuvaa väistämisvelvollisuutta tasa-arvoisessa X-risteyksessä (ajetaan suoraan). Siinä vasemmalta tuleva auto (traktori, mopo ym.) on väistämisvelvollinen oikealta tulevaan nähden.
Kun kyseessä on samankaltainen tien ja pyörätien jatkeen X-risteys (ajetaan suoraan), tilanne muuttuu. Pyörätieltä tulevalla pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus sekä oikealta että vasemmalta tuleviin nähden (TLL 14 § 4 mom). Tämä on se lain tarkoittama "pääsääntö" pyöräilijälle (josta on paljon poikkeuksia).
Pyöräilijät rikkovat väistämisvelvollisuutta ehkä poikkeuksellisen paljon Rovaniemellä, vaikka koko maassa on voimassa sama laki. Olen mm. kuullut opiskelijoiden keskustelevan kahvilassa: "Roissa voi ajaa pyörällä suoraan tien yli, autoilijat kyllä väistää. Etelässä ei, ja edes Oulussa ei väistäisi". Onko Rovaniemelle siis päässyt syntymään jonkinlainen Suomen laista poikkeava tapakulttuuri? Mitä tapahtuu, kun väärää tapakulttuuria ja lakia noudattava kohtaavat? Kolari?
Äsken (torstaiaamuna) nuori aikuinen pyöräilijä rikkoi väistämisvelvollisuutta Rantavitikalla. Pyöräili tasa-arvoisessa X-risteyksessä vasemmalta suoraan eteeni pyörätien jatkeelle vauhtia hidastamatta (kättään heilutellen) ja pelastui autoni jarrujen, ei käsimerkkien, ansiosta. Tämä pyöräilijä ei väistänyt edes oikealta tulevaa, vaikka sitä olisi edellyttää myös yleinen, kaikkia ajoneuvoja koskeva väistämisen pääsääntö. Eikä ollut yksittäistapaus, tällaisia itsensä "etuoikeuttaneita" pyöräilijöitä näen joka viikko.
Kuten Petteri Putkinen totesi kirjoituksessaan, autot antavat Rovaniemellä liian usein tietä pyöräilijöille silloin, kun autolla on etuajo-oikeus, ja tämä totuttaa pyöräilijöitä vääriin tapoihin. Liikenne sujuu turvallisimmin, kun kaikki noudattavat liikennesääntöjä. Jos pyöräilijä olettaa, että auto aina väistää, niin sitten voi rysähtää, kun auto ajaakin lain mukaisesti. Kenen syy? Sen, joka rikkoi liikennesääntöjä. Ja vaikka tässä olen kirjoittanut lähinnä pyöräilijöiden virheistä, suhtaudun aivan yhtä kriittisesti autoilijaan, joka rikkoo väistämisvelvollisuutta.
Mitä pitäisi tehdä? Kaikki opettelevat liikennesäännöt ja alkavat noudattaa niitä. Jos joku rikkoo sääntöjä, ei mennä siihen mukaan. Autoilijat eivät pysähtele aiheettomasti. Poliisi alkaa palauttaa Rovaniemen liikennekulttuuria tieliikennelain mukaiseksi puuttumalla sääntöjä rikkovien pyöräilijöiden ja väärää liikennekulttuuria ylläpitävien "ylikohteliaiden" autoilijoiden töppäilyyn, muun liikennevalvonnan ohessa. Vai onko parempia ehdotuksia?