Mielipide

Lukijalta: Uimahallin suihkussa tuhlataan vettä miettimättä hintaa

Vesi ei ole ilmaista eikä varsinkaan veden lämmittäminen, kirjoittaja muistuttaa.
Vesi ei ole ilmaista eikä varsinkaan veden lämmittäminen, kirjoittaja muistuttaa.
Kuva: Veli-Jukka Mustajärvi

Rovaniemellä ja Suomella yleisesti on mittaamattoman arvokas omaisuus, jota ani harvalla maalla koko maailmassa on. Se on puhdas pohjavesi, jonka on ennustettu tulevaisuudessa olevan öljyä arvokkaampaa.

Vaikka vesistöjen pilaaminen huolettaa yleisesti, vedenkäyttö ei meillä kiinnosta samaan tapaan kuin lämmitys tai sähkö. Vesilaskun suuruus riipaisee ehkä vain silloin, jos itse sen joutuu maksamaan. Jos sijaismaksajina ovat muut, harvaa se tuntuu huolettavan.

Vesi ei ole ilmaista, ei edes Suomessa, eikä varsinkaan sen lämmittäminen. Moniko edes tietää, paljonko esimerkiksi uimahallin pesuvesi ihan oikeasti maksaa.

Suihkussa käynti on ylivoimainen energian ja veden menoerä. Siitä lämpimän veden osuus on noin 60 prosenttia. Käyttöveden lämmitykseen käytetyllä energialla on myös ilmastovaikutus.

Veden halpuus on harhakuva, ja ehkä siksi sillä yleisissä tiloissa lotrataan. Kulutuksen hillitsemiseksi on moniin yleisiin pesutiloihin laitettu sekä pienempiä suuttimia että automaattikatkaisimia.

Urheiluopiston pesutiloissa jokaisella suihkun painalluksella kuluu keskimäärin 10 litraa puhdasta, juotavaksi kelpaavaa vettä. Jokainen laskekoon, montako litraa kerrallaan tätä yhteistä omaisuutta käyttää. Viemärissä se on jätevettä, jonka käsittely myös maksaa.

Vettä on opittu yleisissä tiloissa käyttämään huolettomasti. Siellä on peseytyjiä, jotka kuuraavat itseään jatkuvalla juoksevalla suihkuvedellä.

On kilpauimareita, jotka minuuttitolkulla lämmittelevän kuumassa suihkussa ennen altaalle menoa. Vaikeaa on uskoa, että se on tapahtunut valmentajan ohjeistamana. Heillä jos kenellä peseytymisaika on lyhyt, kun ovat tekemisissä veden kanssa miltei päivittäin.

Paniikki ehkä iskee meillä vasta siinä vaiheessa, jos joudutaan veden säästötalkoisiin. Näin on tapahtunut esimerkiksi Petäjävedellä, jossa lapsiperheet joutuivat saunomaan naapurikunnassa.

Helpoin tapa veden tuhlauksen lopettamisessa olisi omien vedenkäyttötapojen muuttaminen. Se kasvatustyö alkaa kodeista. Tärkeässä roolissa ovat myös urheiluseurojen ohjaajat ja valmentajat.

Vaikka vesi tulee hanasta, sähkö pistorasiasta ja rahat pankin seinästä, on jo lapsesta alkaen opettava, millainen monivaiheinen prosessi noiden taustalla on. Se osaltaan on vastuullisuuteen kasvattamista, jossa opitaan välittämään niin itsestä, muista kuin myös luonnosta.