Kiintymyssuhde on lapsen ja huoltajan välinen tunneside, joka syntyy vuorovaikutuksessa ja jonka merkitystä ei kaikissa elämän vaiheissa ja tilanteissa aina ymmärretä. Kriisitilanteissa kiintymyssuhde nousee arvoon arvaamattomaan.

Lapsi kiintyy aikuiseen turvallisesti, välttelevästi tai ristiriitaisesti, mutta aina hän kiinnittyy. Sodan käyneessä kulttuurissamme on ehkä kiinnitytty välttelevästi. Yritetty pärjätä omillaan, olemalla vahvoja. Jos turvallista kiintymyssuhdetta, ”valttikorttia” lapsuudessa ei ole saatu, välttelevällä, ”suomalaisella” kortilla on pärjätty, purtu hammasta, ja menty eteenpäin.