Lu­ki­jal­ta: Tosi avoin kirje kou­lu­jen si­sä­il­mas­ta huo­les­tu­neil­le

Tämä kirje on kaikille teille, jotka oikeutetusti olette huolissanne koulujen sisäilmasta, mahdollisesta homeongelmasta ja niiden terveysvaikutuksista.

Huolissaan ovat monet Rovaniemen päättäjätkin. Valitettavasti nyt keskustellaan enemmän siitä, pitääkö kaupungin omaisuusmassasta ja siten myös kiinteistöjen terveydestä vastaavan toimielimen olla liikelaitos vai taseyksikkö.

Tilaliikelaitoksella on huolettavanaan muun muassa yli 20 koulukiinteistöä ja lähes 40 päiväkotia. Sen tulee hallintosäännön mukaan tarjota terveelliset, turvalliset ja viihtyisät olosuhteet ja työympäristöt. Tämä on itsestään selvyys puhuttaessa asuinkiinteistöistä ja omasta kodista. Näin pitäisi olla Rovaniemen kaupungin yhteisten tilojenkin osalta. Ei ole Iiikaa vaadittu.

Nykyinen rakennuskannan surkea kunto on syntynyt ensinnäkin siksi, kun ei ole ollut riittävästi rahaa perusteellisiin peruskorjauksiin. Tilanne ei olisi päässyt näin pahaksi, jos olisi tehty / uskallettu tehdä ratkaisevia palveluverkkopäätöksiä. Toisin sanoen, ratkaista, missä tarvitaan koulu, missä se esimerkiksi vähäisen oppilasmäärän vuoksi voidaan lakkauttaa ja mitä toimintoja yhdistää.

Päätöksiä ei synny, koska vaikeita päätöksiä ei ole mukava tehdä, ja koska pelätään kannatuksen ja sitä kautta omien äänestäjien menettämistä. Siis teitä vanhemmat, huoltajat, kummit, mummit, vaarit, kyläpäälliköt ja muut asianosaiset. Päätöksenteossa joudutaan punnitsemaan sitä, pitääkö koulu olla sillä paikalla, missä se nyt sijaitsee tai missä koulupalvelua voidaan tarjota. Kokonaisuuksia ei nähdä, vaikka rahaa on yhä niukemmin ja vaikka maailma ympärillä on muuttunut.

Mikä on "oikeus omaan kouluun"? Eikö omin avuin kuljettua koulumatkaa arvosteta? Miksi koulukyytiä pelätään, vaikka pidemmille matkoille jo lainkin mukaan se järjestetään? Ollaan pattitilanteessa. Onko tämä oikeutettua vai itsekästä omien etujen ajamista?

Päätösten ja rahan puuttumisen seurauksena kiinteistöjen kunto ja omaisuuden arvo heikentyvät koko ajan ja korjausvelka sen kun kasvaa. Nämä siis ovat osasyinä noihin viheliäisiin "ilmavaivoihin".

Julkisessa keskustelussa on ihmetelty, miksei kiinteistöjä saada kuntoon. Ensinnäkin kaupungin budjetissa ei ole varattu riittävästi rahaa pitkän tähtäimen peruskorjauksiin, jotka voitaisiin toteuttaa koulu koululta. Kuntokartoitukset ja salkutukset ovat kyllä valmiina. Toiseksi, koska kaikki perusteellista remonttia kaipaavat ja vajaakäytöllä olevat opinahjot on haluttu säilyttää.

Huonoon sisäilmaan saattavat vaikuttaa myös puhtaustaso sekä alimitoitetut ilmastointikoneet ja putkistot. Ilmanvaihto on suunniteltu 45 minuutin oppituntien ja ulkona vietettyjen välituntien olettamalla. Nyt oppilaat saattavat oleskella koko päivän sisätiloissa ja oppitunnitkin ovat jopa 120 minuutin mittaisia.

Tilaliikelaitokselle annetaan vuosittain viisi miljoonaa euroa hallinnassaan olevien koulujen ja päiväkotien ynnä neljän ison hallintorakennuksen ja 230 vuokra-asunnon korjaamiseen. Teknisiin korjauksiin niistä käytetään 3,2 miljoonaa (joista suurin osa kuluu sisäilmaongelmien poistamiseen). Tilojen muutostöihin, esimeriksi koulutilat muutetaan päiväkotikäyttöön, menee loput.

Kun raha ei yksinkertaisesti riitä, joudutaan vain sammuttamaan "tulipaloja". Korjataan sieltä missä vuotaa tai missä haisee, mutta ennen kaikkea, missä oirehditaan sisäilman vuoksi.

Yksi ratkaisu olisi "kerralla kuntoon"-periaate. Se on elinkaarimalli eli liisaus. Näin tehtiin Pudasjärvellä. Siellä rakennettiin maailman suurin hirsikoulu, lopetettiin kaikki ala-asteet ja keskitettiin opetustoimi, osin myös päivähoito samaan kompleksiin. Pisin koulukyyditysetäisyys on 70 kilometriä. Leasing-malli oli Rovaniemen valtuustossakin esillä vuosia sitten, muttei sellaiseen oltu silloin valmiita.

Tilaliikelaitosta on ollut helppo syyllistää. Sillä kuitenkin on sylissään vanha kiinteistömassa, joka on tehty silloisten rt-ohjeitten mukaan. Isot ja vaikeat päätökset syntyvät, jos ollaan aidosti kiinnostuneita käyttäjien terveydestä ja ymmärretään syy-seuraus-suhteet.

Pikkurahalla ja kyläkeskeisellä ajattelumallilla tuetaan vain nykyisten kiinteistöjen "saattohoitoa".

Leena Jääskeläinen

liikelaitosjohtokunnan pj.
Ilmoita asiavirheestä