Tänä keväänä puretusta työväentalosta jäi vaille työ- ja harjoittelutiloja useampi taiteilija sekä soittaja. Eräs varttuneempi soittajaystäväni oli käynyt kysymässä alkukesästä useammalle yhtyeelle harjoitustiloja Katajaranta 2:sta tilaliikelaitoksen johtajalta Pekka Latvalalta. Vastaus oli tuttu ja perusteet moneen kertaan kuultu: "kun tulee kustannuksia, kun kiinteistö lämmitetään".
Ei kukaan treenitiloja ilmaiseksi ole vaatimassa, vaan vuokraa vastaan. Joten väite, ettei käyttäjiä tulisi ja olisi, on perätön. Muusikkoystäväni totesi: "tahallinen tilojen mädättäminen se vain jatkuu". Olen samaa mieltä. Kyseinen toimintatapa on yleisesti tiedossa, esimerkiksi uimahalli, vanha asemarakennus ja tuleva mahdollisuuksien talo, nykyinen Ounaskosken koulu.
Leena Jääskeläinen kirjoitti (UR 16.11.) tilaliikelaitoksen nostamista pahantekijäksi Esa Tikkalan tekstissä (UR 12.11.). Ei tilaliikelaitos mikään hyväntekijä ole. Muissa kaupungeissa vaalitaan ja suojellaan vanhoja rakennuksia, jopa kaupunginosia, esimerkiksi Raahen kaupungissa. Rovaniemellä tilanne on juuri päinvastainen.
Kaupunkikaavoitus ei ole pyhää tekstiä, jota ei muuteta, vaan kaupunkilaisten kanssa pitää käydä rakentavaa vuoropuhelua. Nyt ei ole kaupunkidemokratiasta kuin rieppeet jäljellä.
Tilaliikelaitoksen rajatut toimintamahdollisuudet tunnetaan hyvin ainakin Lappia-talon remontissa, josta on yhä miljoona euroa kateissa. Tilaliikelaitos tulee Rovaniemen veronmaksajille kalliiksi.
Laitoksen voisi lakkauttaa ja siirtää asiansa osaavan virkamiehistön hoidettavaksi. Näin säästyisi hallintokuluissa ja johtajien korkeissa palkoissa, toiminta terävöityisi, rahaa säästyisi ja ehkä tulisi halu säilyttää kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset. Nyt tilaliikelaitoksen liike on peruutusvaihteella. Miettikääpä sitä!