Rovaniemen keskustan rakennuskorkeuden nostaminen 2–3 kerroksella on hyvä ajatus, ja vihreät olivat sitä mieltä jo 1990-luvulla.
Sen sijaan yksittäinen, jopa yli 20-kerroksiseksi kaavailtu rakennus pilaisi kaupungin harmonisen siluetin ja olisi varsinainen ympäristöhaitta. Näin olisi myös Kemijoen rannan, keskustan asukkaiden keskeisimmän ulkoilu- ja virkistysalueen uhraaminen matkailurakentamiselle.
Valionrantaan ollaan aivan vesirajaan tällä tietoa rakentamassa massiivista hotellia ja Lääninhallituksen-Konttisen kentän nurkille jokirantaan on suunnitteilla jopa 7-kerroksinen hotelli. Ounasvaaran lakialueen pilaava kaava on jo hyväksytty.
Vaikuttaa siltä, että keskeiset valmisteluun osallistuvat tahot ajattelevat vain kaupungin lyhyen ajan taloudellisia etuja uhraamatta ajatustakaan pidemmälle aikavälille. Huomionarvoista on myös se, miten samat poliitikot, jotka vastustavat tuulivoimaloita, koska ne muka pilaavat kymmenien kilometrien etäisyydeltä revontuliturismin, ovat nyt myöntämässä silmät kiiluen luvan koko keskustan taivasta valoillaan hallitsevalle tornille.
Koko ajatusrakennelma on tympeä: kaupungin tulevaisuutta rakennetaan ilmastoa lämmittävän lentomatkailun varaan, ja samaan aikaan lämpenemisen hillitsemiseen pyrkivää energiantuotantoa ei hyväksytä.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan pyrittäessä matkailu tulee määrällisesti mitä todennäköisimmin vähenemään. Lentomatkailun hinta nousee niin korkeaksi, että kaukolomiin on varaa vain varakkaammilla ihmisillä. Rovaniemellä olisikin kehitettävä matkailua, ei massojen, vaan erityisen maksukykyisten matkailijoiden suuntaan. Laatuun olisi panostettava entistäkin enemmän.
Rovaniemellä kaavoitusratkaisuja ei muutenkaan tehdä asukkaiden viihtyisyyttä ajatellen. Esimerkiksi Sairaalanniemen kumppanuuskaavoitusta voi pitää sekä menetelmällisesti että ennen kaikkea sisällöllisesti esimerkkinä tästä. Yksi kauneimmista keskustan vihervaltaisista ranta-alueista ollaan uhraamassa lyhytnäköisten taloudellisten tarpeiden johdosta.