Suomessa on jälleen huomattu, että uusia työpaikkoja kaivattaisiin maahan. On katseltu, kuinka Ruotsi ja Tanska porskuttavat menemään, mutta Suomi ei. On huudettu Tanskan mallia ja työryhmissä on päitä taottu yhteen. Hallitus asetti oikein työllisyystyöryhmän, jonka tarkoituksena oli etsiä eri keinoja työttömien saamiseksi töihin. Työpaikat tosin puuttuvat edelleen, mutta siitä viis.
Työryhmän muistiossa esitettiin työttömyysturvaan yksi korvaukseton omavastuupäivä joka kuukaudelle, jos työtön ei ole ollut aktiivinen. Aktiivinen olisi sellainen työtön, joka on viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut vähintään viikon työssä tai osallistunut viitenä päivänä työllistymistä edistäviin palveluihin.
Työryhmä totesi ihan vakavalla naamalla, että kuukausittaisien omavastuupäivien tuominen työttömyysturvaan tuo hieman alle 8 000 uutta työpaikkaa. Mikäli se näin helppoa on, niin omavastuupäiviä kannattaa tuoda vielä enemmän. Työryhmä ei ihan yksimielinen ollut, mutta hallitus jatkaa työttömyysturvan uudistamista aktiivimallin pohjalta.
On myös ylistetty hallituksen päätöstä kuulustella työttömät jatkossa kolmen kuukauden välein. Se tuo lisää työtä, kun te-toimistot eivät urakasta suoriudu. Työttömät kannattaisi kuulustella kerran viikossa, niin se toisi vielä enemmän työtä.
Epäilen, että tuosta tämän hallituksen aktiivimallista tulee monimutkainen ja varsin sekava systeemi. Onkohan se myös sitä paljon puhuttua säätelyn purkua? Mene ja tiedä, mutta työpaikkoja kaivattaisiin Suomeen.
On puhuttu ja kirjoitettu myös Tanskan mallista. Tanskassa on joustoa, työpaikkaa on helppo vaihtaa. Niin, siellä on mistä vaihtaa, meillä ei.
Eräässä kirjoituksessa hehkutettiin, kuinka Tanskassa työtön ei tee yhtään nettihakemusta, vaan hänet kutsutaan aina henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon. Niinpä niin. Lisäksi kirjoituksessa todettiin, ettei Tanskassa ole lainkaan pitkäaikaistyöttömyyttä. Toimeentulotuen saamiseksi jokaisen työttömän on tehtävä jotain. Tämä on sitä ns. kokoomuksen mallia, se aina välillä nostaa päätään esiin.
Suomen päättäjät ihmettelevät päätään kynsien Tanskan ja Ruotsin ketteryyttä. Molemmilla on oma valuutta, mutta Suomi pönöttää sitkeästi jäykässä ja raskaassa eurossa. Siirtyminen takaisin omaan valuuttaan olisi sitä Tanskan mallia. Myös Venäjälle asetetut pakotteet ovat Suomelle erittäin haitallisia, mutta Suomi seisoo ylväästi pakoterintamassa.