Millainen olisi tulevaisuuden koulu, jossa taideaineiden määrä olisi takavuosikymmenten vahvuudessaan? Mihin uudenlaista koulua tarvitsisimme?
Suomessa on aina arvostettu taitoa ja luovuutta, koettu taiteen voima kansakunnan rakentajana sekä designin noste kansainvälisen kilpailukyvyn turvaajana. Nyt koulujen taide- ja taitoaineiden tuntimäärä on pohjalukemissaan, vaikka luovuuden merkitys kansakunnan hyvinvoinnin ja talouden perustana on tutkimuksissa todettua ja asiantuntijatahoilla tunnustettu. Ristiriita tulevaisuuden tarpeiden ja koulun realiteettien välillä on suuri.
Viime vuosikymmenten koulutuslinjaukset ovat heikentäneet taide- ja taitoaineiden asemaa kouluopetuksessa. Koulutuksen, luovuuden, innovaatioiden puolestapuhujia löytyy yli puoluerajojen, mutta tiedostetaanko, että taide- ja taitoaineiden asema kouluissa on ahtaammalla kuin koskaan?
Luovuus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä taitoja yhä kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvien muutosten ja monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten haasteiden edessä. Tulevaisuuden kansalaiset tarvitsevat luovia ja yhteistoiminnallisia ongelmanratkaisutaitoja, joita taide- ja taitoaineiden opetus edistää. Niitä tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Nopeasti uudistuvat luovat alat ja kulttuuriteollisuus ovat olennaisia suomalaisessa kansantaloudessa ja kansainvälisessä kilpailussa.
Internetin, sosiaalisen median ja painettujen medioiden ymmärtäminen visuaalisesti vaikuttavina kanavina on kansalaistaito, jota tulee opettaa. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, osa näitä foorumeita. Tarvitsemme ammattitaitoisia kuvataidekasvattajia vastaamaan moninaisiin visuaalisen kulttuurin nykyilmiöihin. Kuvataide on oppiaine, joissa ilmiöitä voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa rakentavasti.
Taideaineille on ominaista omien vahvuuksien tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja jakaminen. Kyky luovaan ajatusten ja ideoiden kehittämiseen yhteistyössä muiden kanssa muodostavat osaamisperustan kaikille koulutusaloille ja tulevaisuuden ammateille. Taidekasvatus tuottaa merkittävää positiivista vaikutusta sosiaaliseen ja akateemiseen kehitykseen.
Huoli nuorten syrjäytymisestä ja pahoinvoinnista on aiheellinen niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Taiteen terveysvaikutuksista on lukuisia tutkimuksia. Niissä on osoitettu, että luovan ilmaisun lisääminen kouluissa edistää kouluhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Oppilaat oppivat ottamaan enemmän vastuuta oppimisestaan ja osaavat ilmaista itseään paremmin.
Edelliseen hallitusohjelmaan (2015–2018) sisältyi kärkihanke, jolla pyrittiin parantamaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille ja nuorille. Näiden ja laajemmin taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi on perustettu Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta on mukana sen toiminnassa. Observatorio esittää vuosiluokkien 1–10 oppilaille ammattilaisten ohjaamia harrastustunteja koulupäivän yhteyteen seuraavalle hallituskaudelle.
Joustava koulupäivä olisi tärkeä uudistus. Yhteistyö koulujen taide- ja taitoaineiden opettajien kanssa tukee toimintaa molempiin suuntiin. Korostamme tutkijoina taidekasvatuksen aseman vahvistamisen tärkeyttä kaikille annettavassa yleissivistävässä koulutuksessa. Kokonaisuudessa on kyse merkittävästä investoinnista paitsi lasten ja nuorten hyvinvointiin, kouluiloon myös kansakunnan tulevaisuuteen.
Nykyisellään taide- ja taitoaineiden tuntimäärä on vähäinen verrattuna 60-, 70- ja 80-lukuun. 80-luvun koululaisilla oli tarjolla runsaammin taitoaineiden kerhoja ja harrastustoimintaa koulun jälkeen. Ne lopetettiin 90-luvun laman aikaan.
Eräs ratkaisu taide- ja taitoaineiden aseman vahvistamiseksi on lukiodiplomin kehittäminen osana lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa. Opiskelijoiden osaamisen tunnistamisessa ja arvioinnissa on tärkeää huomioida myös lukiodiplomien avulla osoitetut valmiudet jatko-opintoihin. Uudistuksella olisi vaikutusta myös perusopetukseen ja heijastusta aina varhaiskasvatukseen saakka taide- ja taitoaineiden arvostuksen lisääntymisen myötä.
Mirja Hiltunen
professori
Timo Jokela
professori
Maria Huhmarniemi
yliopistonlehtori
Anniina Koivurova
yliopistonlehtori
Elina Härkönen
yliopistonlehtori
Antti Stöckell
yliopisto-opettaja
Marjo Pernu
yliopisto-opettaja, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, kuvataidekasvatus