Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: So­ta­vai­na­jien et­si­mi­nen on hu­ma­ni­taa­ris­ta työtä

Museoalan ammattilaiset toivat esiin (LK 16.6.) museaalisen näkökulman sotiemme jälkeensä jättämiin kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kirjoituksessa tuodaan esiin perustelut, jotka puoltavat kohteiden säilymisen turvaamista. Kentälle jääneiden kaatuneiden sotilaiden osalta näkökulma oli ohuehko varsinkin, kun sataa vuotta nuorempia kohteita ei varsinaisina muinaismuistoina voida vielä pitää.

Sodissa vakiintui käytäntö, että kaatuneet saatettiin kotiseurakuntiensa sankarihautausmaihin haudattaviksi. Tieto oli sekä etulinjan taisteluhautojen sotilaille että kotirintaman läheisille henkisesti erittäin tärkeä ja eräs sodista selviytymisemme avaintekijöitä. Samaa ”kotiin saattamisen” periaatetta on jatkettu, kun Suomen ja Venäjän valtiosopimus (1992) mahdollisti kentälle jääneiden etsinnät entisen Neuvostoliiton alueilla. Etsintöjen tuloksena noin 1 400 suomalaissotilaan jäänteet on tuotu Suomeen. Heistä 393 on luotettavasti tunnistettu ja luovutettu omaisille kotiseurakunnissa haudattaviksi. Merkittävää tuloksen kannalta on ollut hyvä yhteistyö venäläisetsijöiden kanssa.