Vuodesta 1992 alkaen Lapissa on ollut mahdollista suorittaa sosionomi (AMK) -tutkinto ja vuodesta 2003 alkaen sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto. Lappilaiset sosionomi -tutkintoihin johtavat koulutukset kuuluvat toteutusvuosiltaan maan vanhimpiin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksiin.
Sosionomi (AMK) -koulutuksen taustalla on sosiaalipedagoginen ajattelu, jossa on tärkeää opiskelijoiden valmiuksien vahvistaminen siten, että he voivat tukea ihmisiä olemaan oman ja yhteisönsä elämän rakentajina sekä vaikuttajina yhteiskunnassa.
Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon profiilina on ollut koko sen toteutusajan sosiaalialan kansalais- ja aluelähtöinen kehittäminen, mikä mahdollistaa väestö- ja aluerakenteen erityispiirteiden huomioimisen suhteessa valtakunnalliseen strategiseen kehittämiseen ja lainsäädännölliseen uudistamiseen riippumatta työpaikan alueellisesta sijainnista.
On eri asia toimia sosiaalialan ammattilaisena kaupungissa ja harvaan asutulla maaseudulla, muuttotappio- ja muuttovoittoalueella tai pitkien ja lyhyiden asiointimatkojen alueella.
Tilastokeskuksen mukaan päätoimialoittain tarkasteltuna työllisen työvoiman määrä on lisääntynyt eniten vuodesta 2000 vuoteen 2017 terveys- ja sosiaalipalveluissa eli yhteensä 94 800 henkilöä, joista terveyspalveluissa työskenteli 31 900 ja sosiaalipalveluissa työskenteli 62 900 henkilöä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla yhteensä 385 000 henkilöä, joista sosiaalipalveluissa 195 000 ja terveyspalveluissa 190 000 henkilöä.
Lapissa syrjäisimmällä harvaan asutulla maaseudulla on pulaa pätevästä sosiaalialan korkeakoulutetusta työvoimasta, vaikka sosiaalialan korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Harvaan asutun maaseudun haasteena onkin paikkakunnalle ja työyhteisöön sitoutuneen ammattitaitoisen henkilöstön saaminen. Henkilöstön suuri vaihtuvuus on epäedullista asiakkaille ja työyhteisölle.
Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) määritellään ammattikorkeakouluopettajien kelpoisuusvaatimuksista, joiden mukaan ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuksen kaikilla opettajilla on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus tutkintoaan vastaavista työtehtävistä, ja he ovat myös suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot.
Opetushenkilöstön käytännön työkokemusvaade ja pedagoginen osaaminen korostuvat sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa ammatillisen korkeakoulupilarin idean mukaisesti. Sosionomi (AMK) -tutkintoon johtavassa koulutuksessa useilla käytännön harjoittelujaksoilla perehdytään käytännössä sosiaalialan työn eri tasoihin asiakastyöstä johtajuuteen saakka. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavan opiskelupaikan saamisen edellytyksenä on AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeinen vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus, mikä luo työkokemukseen perustuvia opiskeluvalmiuksia sosiaalialan kehittämis-, johtamis- ja asiantuntijatyöhön.
Sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön toimintaa määrittää kelpoisuuslainsäädäntö, molempien alojen ammatinharjoittamisoikeudet, sote-palveluiden tuottamista ohjaava lainsäädäntö sekä paikallinen, alueellinen ja asiakasryhmäkohtainen sote-toimijoiden tehtävärakenne.
Tämä luo perustan sote-palveluiden tarjonnalle sekä jatkuvasti yleistyvälle monitoimijaisen ja moniammatillisen yhteistyön tarpeelle kansalaisten hyvinvointipalvelutarpeiden moninaistuessa yhä yksilöllisemmiksi. Palveluprosessin keskiössä on vankka työtehtäväkohtainen ammatillinen osaaminen, jolloin jokainen ammattilaisryhmä tuo osaamisensa palveluita tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.