Isä, kiitos Sinulle mitä
hyväkseni teit,
vaikka niin harvoin
mukanasi veit.
Sanoja paljon jäi vielä
sanottavaksi,
kiitos Isä, tässä sanoja
sinulle kaksi.
Ei yhdessä leikkejä
usein käyty, eipä.
Silloin niin tiukassa oli
perheelle leipä.
Olin kuitenkin silloin
aika tyytyväinen,
olithan minulle Isä
ja lähimmäinen.
Kaikki jäi pian
kuitenkin kesken,
Korkein teki minusta orvon
ja äidistä lesken.
Muistot taas mieleeni hiipii salaa,
Isä, missä on se onki,
jolla me saatiin kalaa?
Rovaniemi
