Pian on tulossa kuntavaalit. Äänestysaktiivisuus on kuitenkin alhainen. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa 58,3 prosenttiin.
Äänestäminen on vähentynyt sekä naisissa että miehissä (lähde: Tilastokeskus). Miksi äänestäminen ja vaikuttaminen jäävät alhaiseksi, vaikka päätetään meitä kaikkia koskevista asioista neljän vuoden ajan? Onko usko edustukselliseen demokratiaan mennyt?
Kuntalaissa 22 §:ssä mainitaan, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä muun muassa järjestämällä kuulemistilaisuuksia ja ottamalla ihmisten mielipide huomioon päätettävistä asioista. Onko tätä tapahtunut konkreettisesti? Ainakin koulutilojen kunnostukset, oppilaiden ja työntekijöiden kuuleminen sekä asioiden eteenpäin vienti ovat tuskallisen hitaita. Oppilaita siirretään sisäilmaongelmakouluista toisiin ja odotellaan korjaussuunnitelmien valmistumista ja kartoitusta.
Oli ilo huomata UR:ssä, miten Napapiirin yläasteen oppilaskunnan hallitus oli jättänyt vetoomuksen päättäjille. Näissä nuorissa näemme askeleita demokratian suuntaan ja rohkeutta toimia asioiden puolesta. Olisiko meillä vanhemmilla samaa uskoa ja luottamusta?
Mielestäni kunnalla voisi olla käytössään monitoimitiloja, joita voisi käyttää siirtymätiloina, vaikka koulujen remontointien tai kunnostustarpeen kartoituksen aikana? Monitoimitilat soveltuisivat myös erilaiseen ryhmä- ja harrastustoimintaan, joiden tarkoitus olisi lisätä hyvinvointia, ihmisten aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisiin asioihin. Tilat voisivat toimia myös kriisimajoituksena sekä järjestöjen toiminnassa. Tällaisia tiloja tuskin on liikaa Rovaniemellä.
Aktiivisuus- ja yhteiskunnallisen kasvatuksen tulee alkaa jo koulussa ikätasolle soveltuvin tavoin, vaikka mahdollisuuksina vaikuttaa opetukseen ja yhteisiin tekemisiin.
Rovaniemi voisi toimia edelläkävijänä ja kasvattaa kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa, esimerkiksi sähköisiä äänestysmuotoja kehittämällä – jopa suoraan päätöksentekoon asti. Se lisäisi kuntalaisten kiinnostusta itseään koskeviin asioihin ja Rovaniemen alueen vetovoimaa.
Tällaista suuntaa tuo esille Kuntaliitto julkaisussa Kuntalainen keskipisteenä - kuntademokratian kehittämisen suuntaviivat selkosuomeksi , jossa suoraa ja edustuksellisen demokratian yhdistelmää pidetään toisiaan tukevina muotoina.