Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Ra­ja­elä­mää ei ym­mär­re­tä ete­läs­sä

Jouko Vahtolan kirjoituksesta (LK 18.7.) Ruotsin ja Venäjän välisen rajan piirtämisestä 1809 tuli hyvin esille seikka, joka on määrännyt elämää rajalla jo yli 200 vuotta. Raja piirrettiin keskelle länsipohjalaista suomenkielistä asutusta.

Suvut ja perheet ovat asuneet ja asuvat molemmin puolin rajaa, työssä käydään yli rajan ja nautintoja on ollut iät ajat rajan yli. Myös kaikenlaisia palveluja on käytetty rajasta välittämättä, vaikka 1970-luvulta lähtien tätä on vaikeutettu lainsäädännöllä sekä Helsingistä että Tukholmasta päin.

Pohjoismaiden neuvoston tavoitteena on ollut poistaa kanssakäymisen ja yhteistyön esteitä. Useita selvityksiä (muun muassa Norrback) on tehty, mutta vain vähäistä edistystä viranomaisten yhteistyössä on saavutettu. Edellä todettu pätee pitkälle myös Norjan rajalle.

Sotien jälkeen länsi- ja pohjoisrajalle perustettiin rajavartiointi.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.