Kemissä 2.10.2017 järjestetyn kaupunkikävelyn aikana nousi kysymys Nahkurinkadun ja Pohjoisrantakadun kulmatontilla sijainneesta erikoisliikkeestä. johon löytyy tietoa Ossi Hedmanin Kemin historia-kirjasta.
Kyseessä oli viina- ja viinimyyntiä harjoittaneen Vähäismyönti Oy:n toiminta, ennen kuin liike lopetettiin kieltolakikauden alkaessa vuonna 1919.
Kemin vähäismyönti Oy:n yhtiöjärjestys vahvistettiin 1890 ja aloite ”erityisen anniskeluyhtiön perustamisesta kaupungin hyväksi” oli tehty 1880-luvun alussa. Nahkurinkadun pohjoispäässä tontilla 59 sijaitsevassa myymälässä ”Viina-Vesperissä” oli sekä väkevien että mietojen aineiden myyntiä. Koska päätarkoituksena oli juoppouden vastustaminen, yhtiön osakkaille ei tullut voittoa liikkeestä.
Meri-Lapin matkailuoppaiden puheenjohtaja Kyösti Karjalainen kertoi, ettei myyty kahta litraa vähempää. Kerrallaan yksi henkilö sai ostaa 40 litraa ja viinakaupan osalta voitot jaettiin kaupungille 3/5, valtiolle 2/5, mutta viinikaupan voitto tuli täysimääräisesti kaupungille. Kaupunki käytti varat yleishyödyllisiin kohteisiin.
Vähäismyönti Oy:n voittovaroista päätti aluksi raastuvanoikeus myöhemmin kaupunginvaltuusto. Ehdotuksen jakotoimitusta varten teki Järjestysoikeus ja toisinaan sen ohella Suomalainen klubi. Esimerkiksi vuonna 1894 Järjestysoikeus olisi halunnut myöntää varoja 13 eri tarkoitukseen mutta klubi tyytyi yhdeksään, joten Kemin työväen sairaskassa joutui jäämään ilman 1000 markan avustusta. Lukuhuone- ja paviljonkirahastot saivat klubin ehdotuksen mukaan 8600 markkaa. Yleisenä havaintona voidaan sanoa Suomalaisen klubin jakoluettelon edustaneen ennen muuta herrasväen intressejä kun Järjestysoikeus pyrki laaja-alaisempiin tavoitteisiin.
Kemin historiallisen museon nettisivuilla on kuvia eri rakennuksista ja tutkija Timo Hietala kirjoittaa Puistopaviljongista: ” Puistopaviljonki rakennettiin kaupungin kaunistukseksi mäelleen viinavoittorahoilla kesällä 1894. Paviljonkia käytti aluksi kokoontumispaikkanaan Suomalainen Klubi, joka kuitenkin luopui siitä talvella 1899. Klubin jäljiltä rakennusta kunnostettiin kaupungin toimesta keväällä 1900. Kaupunki vuokrasi paviljongin oululaiselle Jenny Willgrénille, joka avasi siihen raittiusravintolan heinäkuussa 1900. Raittiusravintolakäytössä se oli myöhemminkin. Ravintolakäytöstä paviljonki muuttui sittemmin kaupungin virastotaloksi. Paviljongissa majaili kaupungin eri virastoja, mm. maistraatti, kaupungin arkisto, rahatoimikamari ym.”
Kemin kaupungissa on paljon mielenkiintoista kerrottavaa niin rakennuksiin kuin kaupungin historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin liittyen.
Ystävällisin terveisin: Tuula Sykkö, Meri-Lapin matkailuopas