Perhehoitopalvelujen saatavuus ja hinnoittelu vaikuttavat suoraan vanhempien, erityisesti naisten osallistumiseen työelämään. Päivähoitomaksuja pitää siis pikemminkin alentaa kuin korottaa. Pitkän linjan tavoitteena tulee olla maksuton ja laadukas osittainen varhaiskasvatus kaikille (noin 20h viikossa maksutonta varhaiskasvatusta). Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä vähentää terveys- ja hyvinvointieroja.
Mielestäni päivähoitomaksujen alentaminen olisi askel maksuttoman varhaiskasvatuksen suuntaan. Maksujen alentaminen poistaa kannustinloukkoja ja edesauttaa työelämään siirtymistä. Nyt pitäisi kaikilla olla tavoite löytää ratkaisuja, jotka kannustavat ottamaan työtä vastaan. Hyvinvointivaltio ja korkea työllisyys ovat saumaton pari. Palvelujen säilyminen edellyttää, että työkykyiset ja -haluiset ihmiset ovat töissä.
Päivähoitomaksujen korottamisella tavoiteltiin yli 50 miljoonan euron säästöjä. Koska useat, erityisesti suuret kaupungit, eivät aio nostaa päivähoitomaksuja, ei tavoiteltu säästö toteudu.
Päivähoitomaksujen korottaminen asettaa lapsiperheet eri puolella Suomea eriarvoiseen asemaan; toisissa kunnissa korotukset otetaan käyttöön, toisissa ei. Korotukset eivät koske vain hyvätuloisia vaan koskee kaikkein kipeimmin työtätekevään keskiluokkaan.