Lu­ki­jal­ta: Miksi Ro­va­nie­mi kun­nioit­taa fa­sis­te­ja ka­dun­ni­mis­sä?

Minulla oli äskettäin parinkymmenen vuoden jälkeen mahdollisuus pyöriä entisessä kotikaupunginosassani, Rovaniemen III kaupunginosassa. Pöyristyksekseni havaitsin, että vanha kotikatuni jatkuu nyt eversti Oiva Willamolle (1887–1967) nimettynä kujana, joka yhtyy sitten pian kenraali Kurt Martti Walleniukselle (1893–1984) omistettuun väylään.

Näiden aktivistikaverusten Rovaniemen ura alkoi sillä, että he perustivat sisällissodan aikana ja jälkeen suojeluskuntalaisista rangaistusjoukkoja. Nykyään kai näitä kutsutaan maailmalla kuolemanpartioiksi. Wallenius kirjoitti heidän kolonialistisista ja rasistisista Petsamon sotaretkistään kirjan nimeltä Kolttia kurittamassa .

Hän toimi sittemmin Lapuan liikkeen johdossa pyrkimyksenään murskata nyt sosialidemokraattinen työväenliike, kun kommunistit oli jo nujerrettu. Hän osallistui muun muassa edistyspuoluelaisen presidentti Ståhlbergin kyydityksen valmisteluun sekä johti demokratian vastaista Mäntsälän kapinaa vuonna 1932.

Natsi-Saksan Gestapon ja SS:n ylipäällikkö Heinrich Himmler, joka oli vastuussa muun muassa juutalaisten, kommunistien, sosialidemokraattien, joidenkin luterilaisten pappien, homoseksuaalien ja romanien keskitys- ja tuhoamisleireistä, kävi myös Rovaniemellä ja oli Willamon saunakaveri. Kas, miksi ei Himmlerille tai suoraan Hitlerille ole omistettu katuja tai aukiolta Rovaniemellä?

Tällaisten henkilöiden arvon korottaminen ottamalla heitä nimistöön osoittaa mielestäni puutteellista historia- ja tyylitajua tai sitten IKL-henkistä uhoa, joka sopii huonosti 100 vuotta täyttävän Suomen kansallisen yhtenäisyyden vaalimiseen.

Tällaisten kadunnimien sijoittaminen III kaupunginosaan on provokatiivista varsinkin kun tiedetään, että III kaupunginosa oli alkujaan työväen kaupunginosa, jossa vielä 80-luvulla pieni- ja keskituloiset muodostivat valtaosan ja jonka äänestysalueilla poliittisella työväenliikkeen vielä silloinkin oli voimakas kannatus.

Jos halutaan rajavartiostoteemaa käyttää nimityksissä, niin ehkä parempi olisi ollut käyttää niitä vanhan rajavartioston kasarmialueen kadun- tai muissa nimissä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Karhunkaatajantie 1, jonka nimi on käsittääkseni edelleenkin Asunto-osakeyhtiö Säästö-Eversti.

Jos halutaan käyttää henkilöiden nimiä, niin sivistyneempää ja korrektimpaa kuin nostaa esille demokratian vastaisia fasisteja, olisi ollut kaivaa esille kaupunginosayhdistyksen esitys 80-luvulta Kairatien nimeämisestä A.E. Järvisen (Aarne Erkki Järvinen 1891–1963) kaduksi. Järvinen asui kadun varrella (muistaakseni numerossa 15) ja oli maineikas eräkirjailija ja myös taidemaalari.

Kolmannen kaupunginosan asukkaat ovat aina pyrkineet vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Nimismies Rossander kirjoitti 1909 Oulun maaherralle, että Rovaniemellä radan tuolle puolelle on muodostunut asemakaavallisesti vapaa työväen asuntoalue, jonka asukkaat ovat kirjoittaneet aikovansa itse laatia itselleen oman rakennusjärjestyksensä, jos heitä vielä uhkaillaan taajaväkisen yhdyskunnan (eli nykyisen keskustan) rakennusjärjestyksellä.

1960-luvulla kamppailtiin Frans Vähätiiton vetämänä läpiajoteiden takia, joka lopulta sai onnellisen lopputuloksen 80- ja 90-luvuilla.

1970-luvulla kannettiin huolta Maija-Liisa Laurin johdolla perinteen puolesta ja kaupunginosan identiteetin häviämistä vastaan. Sen jatkona 80-luvun alussa yhdistys teki suojeluesityksen 20-luvun puutalorakentamisen perintöä edustavan mansardikattoisen puutalon suojelusta Pohjolankadulla. Sen kohtalona oli tulla rakennusliikkeen purkamaksi heti seuraavana yönä.

Seuranneina vuosina hirmuisen kerrostalorakentamisen seurauksena onkin onnistuttu lähes hävittämään kaupunginosan paikan henki. En ole täysin vakuuttunut siitäkään, että rakennusvalvonta olisi onnistunut pitämään kiinni pientaloalueiden vanhaan ympäristöön soveltuvista rakennustapaohjeista.

Onneksi Marttiinin puukkotehtaan ja postiautovarikon (nykyään Korundi) suojelussa kävi paremmin. Molemmat ovat hyviä esimerkkejä kulttuuriympäristön kestävästä uusiokäytöstä.

Huomasin netistä, että kaupunginosan asukasyhdistys on tänäänkin huolissaan kaiken vanhan, käyttökelpoisen ja kauniin hävittämisestä nykyisen vimmaisen rakentamisen tieltä ja arvelee, että kaupunki on gryndereiden pauloissa.

Menestystä yhdistykselle pyrinnöissänne!

Ilmoita asiavirheestä