Lu­ki­jal­ta: Miksi Ro­va­nie­men päät­tä­jät eivät vastaa kri­tiik­kiin?

Tarveselvityksen aikana on kuultu asukkaita, mutta vain oikeaoppisen prosessin vuoksi…asukkailla on täysin päinvastaiset toiveet kuin kaupungin virkamiehillä: kouluja ei haluta lakkautettavan…”

”Tivolin kaltaiselle live-keikkaravintolalle olisi kysyntää…keikkapaikka vaatisi sijainnin keskeltä kaupunkia, mutta ympäristö on täynnä kerrostaloja ja pieniä liiketiloja…”

”Kaavoitus tuhoaa Koskipuiston rannan viheralueen…” Nämä ovat kirjoituksia Helsingin vierailuni ajalta 11.–15.6. Uudessa Rovaniemessä.

Päätoimittaja Leena Talvensaari puolustaa laillisuuden edellyttämää julkisuutta kaupunkimme päätöksentekoon hyvin perustellussa pääkirjoituksessa.

Lapin Kansa kertoi 11.6., kuinka kaupunginhallitus haluaa piilottaa julkisuudelta päätöksentekoaan, vaikka valtaosa kaupunginhallituksen käsittelemistä asioista ei edellytä salaamista.

Tiukka salaaminenhan on tietysti asiallista sellaisten pykälien kohdalla, jotka lain mukaan ovat ei-julkisia. Lienevätkö palkatun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Liisa Ansalan esittelemät pelisäännöt jonkinlainen paniikkireaktio Rovaniemen hämärähallinnossa?

On surullista lukea kirjoituksia, joissa säännönmukaisesti kerrotaan merkittävistä epäkohdista kaupungin nykyisessä päätöksenteossa. Epädemokraattinen julkisuutta kaihtava meno alkoi kaupunginjohtaja Mauri Gardinin vuosina ja on sinetöitynyt nykyisen kaupunginjohtaja Esko Lotvosen viranhoidossa.

Pimennysverhotyyliin kuuluu se, että johtavat viranhaltijat äärettömän harvoin vastaavat kansalaisten kritiikkiin, huolenaiheisiin ja näkemyksiin. He mieluummin vaikenevat kuin Kremlin muuri.

Oudosti tämä koskee myös kaupunginhallituksen jäseniä ja suurta valtaosaa valtuutetuista. Edes jälkimmäisten luulisi kantavan poliittista vastuutaan.

Kaupunginhallituksen tasolla tätä politiikkaa noudattavat kaikki siellä edustetut ryhmät. Liekö syynä valtuustosopimus, joka vaikuttaa mahdollistavan ns. rakenteellisen korruption, jossa asiat taustalla sovitaan ja pitkälle valmisteltuina tuodaan luottamuselimille vain muodolliseen päätöksentekoon?

Avoimuutta kaihtava epädemokraattinen meno on julkisuudessa olevien tietojen mukaan johtamassa Rovaniemen taloudelliseen umpikujaan vain hieman yli kymmenen vuotta kuntien yhtymisen jälkeen. Nykyjohto niin virkamiesten kuin luottamushenkilöidenkin osalta ovat tästä vastuussa.