Rovaniemi tuottaa omana toimintana laadukkaita ruoka- ja siivouspalveluita kouluihin, päiväkoteihin ja palvelukoteihin sekä muihin yksiköihin 122 henkilötyövuodella vuosittain. Henkilöstömäärä on kokonaisuudessaan 130.
Jo pitkään olemme saaneet lukea henkilöstökertomuksessa myönteistä kehitystä ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstön sairauslomien vähentymisestä. Lisäksi meitä päättäjiä on informoitu, kuinka kaupungin työntekijämäärä on laskenut ja palkkoihin käytettävä rahamäärä on pienentynyt. Meidänhän pitäisi päättäjinä olla iloisia tästä. Mutta miksi minä en ole tästä iloinen?
Siksi, koska samaan aikaan Rovaniemen kaupunki ostaa osa-aika- ja sijaistyövoimaa vuokratyöfirmoilta 1,6 miljoonalla eurolla vuodessa.
Nyt vuokratyöfirmaksi on kilpailutuksen jälkeen valikoitumassa pohjoismainen Personalhuset Staffing Group Oy. Kaupunki on suunnitellut ostavansa firmalta arvion mukaan 57 henkilötyövuotta 1,6 miljoonalla. Yhtiö hakikin viime viikolla astiahuoltajia ja ruokapalvelutyöntekijöitä sekä kesäsijaisia siivoustehtäviin. Työaika on 0–38 tuntia viikossa ja 4–7,5 tuntia päivässä. Työpaikkailmoituksissa ei näkynyt työssä noudatettavaa työehtosopimusta eikä palkan suuruutta.
Rovaniemen kaupungin vuokratyön käytön periaatteissa lukee, että vuokratyövoimaa voidaan käyttää sellaisiin äkillisiin lyhyisiin sijaisuus- (sairaus, tapaturma, tilapäinen hoitovapaa ym.) tai muihin työvoimatarpeisiin, joihin työnantaja ei voi varautua etukäteen. Mikäli työvoiman tarve myöhemmin osoittautuu yli kuukauden mittaiseksi, tehtävä tulee pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti kaupungin palveluksessa olevalla henkilöllä. Vuokratyövoimaa voidaan käyttää myös erilaisiin kausitöihin tai osa-aikaisiin ns. täydennystöihin, joihin omaa henkilökuntaa ei ole käytettävissä tai sen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.
Missä on linjattu, mikä työ on kausityötä tai milloin oman työn käyttö ei ole tarkoituksenmukaista? Eikö suunnitelmallisiin poissaoloihin voida palkata omaa sijaisporukkaa? Onko lähes 50 prosenttia työstä ruoka- ja siivouspuolella sellaista, ettei sitä voida ennakoida?
Mikä on tämän jo pitkään jatkuneen suuntauksen vaikutus Rovaniemen talouteen ja elinvoimaan? Kuinka vuokratyöfirmojen ”joustavissa” 0-tuntisopimuksissa olevat työntekijät kykenevät suunnittelemaan tulevaisuuttaan, perustamaan perheitä, tulemaan taloudellisesti toimeen? Vai muodostuuko heidän toimeentulonsa useiden eri tukien viidakoksi?
Rovaniemen kaupunki maksaa näissä tehtävissä työskenteleville KVTES:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa. Palkka on alkaen 1796,49 (siivous) ja 1824,81 (ruoka) euroa kuukaudessa. Ei järin korkea, mutta kenties sellainen, jolla kykenee jotenkuten tulemaan toimeen. Varsinkin jos työskentelee kokopäiväisesti.
Haluavatko uudet valtuutetut, että peruspalvelutyötä pidetään Rovaniemen kaupungissa vain kulueränä vai onko tahtotila se, että Rovaniemi kantaa yhteiskuntavastuunsa luomalla sellaisia työpaikkoja, joissa toteutuu tasa-arvo ja jotka mahdollistavat työntekijöille oikeuden tulla palkallaan toimeen?