Kaupunki on aloittanut projektin, jolla mahdollistetaan liikuntaa upeassa maisemassa. Arktikumista kohti Ylikylää on valmistunut noin kilometrin-puolentoista mittainen kevyenliikenteen väylä. Väylä on maisemallisesti ainutlaatuinen. Sen havaitsivat eräänä lauantaina Ylikylän peruskoululaisetkin, kun he olivat ulkoilemassa opettajiensa johdolla.
Rovaniemen taajamassa liikutellaan vuosittain tuhansia kuormia maita talojen ja katujen rakentamisen vuoksi. Maa-aineksia kuskataan maankaatopaikoille hyödyttämättä oikeastaan ketään. Miksi valtavia maamassoja ei käytettäisi kevyenliikenteen väylien ja talvisten hiihtolatujen pohjien rakentamiseen?
Viime talvi oli joella hiihtoa harrastaville ongelmallinen. Vesi kävi jään päällä ja teki hiihtoladuista sekä osin moottorikelkkareiteistäkin käyttökelvottomia. Kasvihuoneilmiö on yllättänyt Rovaseudunkin. Jokien ja järvien jäät käyvät vesillä entistä useammin ja perusteellisemmin.
Vaikka Ounasvaaraa pidetään kaikkien itseään kunnioittavien kuntourheilijoiden pyhättönä, jää se kuitenkin väestön ikääntymisen myötä tulevaisuudessa entistä useammalta saavuttamatta.
Kaupungin onkin aika ryhtyä toimenpiteisiin Ounasjoen törmän saattamiseksi hiihtoliikunnalle ja myös muulle lihasvoimin tapahtuvalle liikunnalle myötämieliseksi. Siitä ei juurikaan lisäkustannuksia tule, koska maamassoja joka tapauksessa joudutaan liikuttelemaan. Entisistä maankaatopaikoille varastoiduista sekä ns. uusiomaamassoista saataisiin oivallinen ulkoilu- ja liikuntareitti keskikaupungilta Ylikylään, ettei peräti Nivankylään saakka.
Kemijoki Oy, joka joltain osin joen rannat omistaa, ojentaisi kätensä, jossa olisi tukku euroja. Pajurääseiköt siinä joutuisivat antamaan tilaa kuntoliikkujien paratiisille. Tuskin niiden julma kohtelu synnyttäisi montaakaan valitusta.