Sotea odotellessa kuntasektorilla tehdään lukuisia uudistuksia sekä julkisen sektorin toiminta- ja tuotantotavoissa että palvelurakenteissa. Keskeistä uudistamisessa on ollut suhteellisesti itsenäisten ja tulosvastuullisten yksiköiden luominen. Perinteinen normiorientoitunut, viranomaistyyppinen hierarkia ja resurssiperusteinen suunnittelu on monissa kunnissa korvattu perustamalla liikelaitoksia ja yhtiöitä.
Rovaniemen "liikelaitoshapuilulla" on lyhyt mutta sitäkin vauhdikkaampi historia. Työterveysliikelaitos perustettiin 2006 ja tilaliikelaitos 2008. Aluksi ne toimivat erillään. Sitten perustettiin liikelaitosjohtokunta ja molemmat liikelaitokset koottiin sen alaisuuteen Napapiirin Veden kanssa. Muutaman vuoden yhteiselon jälkeen poistui Napapiirin Vesi. Tilalle tuli ruoka- ja puhtauspalvelujen taseyksikkö. Tämän vuoden alusta tilaliikelaitokseen liitettiin osa infrapalvelusta. Nyt työterveysliikelaitos on yhtiöitetty, ja se poistuu liikelaitosjohtokunnan alaisuudesta.
Toimintayksikköjä niputetaan sen mukaan, miltä tuntuu tai näyttää. Harva tietää millaisia tehtäviä ja vastuita liikelaitokselle jo kuntalainkin perusteella on sälytetty. Rovaniemen "liikelaitoskokeiluista" ei ole kerätty kokemuksia eikä tehty analyysia eri olomuotojen eduista ja haitoista. Ollaanko niistä edes kiinnostuneita?
Omistajapoliittiset linjaukset 2020 asiakirjassa päätettiin, että "Vuoden 2016 aikana selvitetään tilaliikelaitoksen osalta organisoinnin eri vaihtoehdoista sekä toiminnalliset että taloudelliset vaikutukset".
Ilman valtuuston edellyttämää selvitystä tilaliikelaitosta ollaan muuntamassa kaupunginhallituksen alaiseksi taseyksiköksi. Idea siitä ujutettiin samaiseen omistajapoliittiseen ohjelmaan. "Kaupunginhallitus vastaa sen rakennuskannan ylläpidosta, kunnostuksesta ja vuokrauksesta kaupunkikonsernin toimijoille siltä osin, kun rakennus ei ole siirtynyt Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:lle."
Eikö kaupunginhallituksella ole kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaamisessa riittävästi tekemistä? Pelkästään näiden asioiden hoito vaatii joka viikkoista, tunteja kestävää kokoustamista.
Tilaliikelaitos on kuulemma etäällä. Miten läheistä toiminnan pitäisi olla, kun jo nyt johtokunnan kokouksissa istuu kaupunginhallituksen edustaja, esittelijänä toimii keskushallinnon viranhaltija, pöytäkirjat ja osavuosikatsaukset menevät KH:lle tiedoksi?
Hiertääkö joitakin päättäjiä tai virkamiehiä se, että liikelaitoksella on virasto-organisaatiota itsenäisempi asema, oma budjetti ja joustavat toimintamahdollisuudet? Piilosyyt ja poliittiset vaikuttimet pitää lausua julki.
Kuntalaki velvoittaa kunnan toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Sitä ei tämä Rovaniemen liikelaitoshapuilu osoita. Tilaliikelaitos tulee pitää liikelaitosmuotoisena. Eri asia sitten on, minkä hallinnollisen yksikön osana tai kyljessä se on.