Rovaniemen keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sanna Karhu toteaa (YLE Roi 16.9.), ettei hän kannata Rovaniemelle valiokuntamallia. Sannan näkemys on oikeansuuntainen. Valiokuntamalli ei sovi jokaiselle toimialalle, mutta sitä ei tee myöskään lautakuntamalli.
Valiokuntamalli eroaa lautakuntamallista siinä, että valiokuntiin valitaan vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Nykyisin lautakuntiin voi kuntien hallintosäännöistä riippuen valita joko pelkästään valtuutettuja tai ei-valtuutettuja.
Kunnissa laajemminkin arvioidaan uuden kuntalain mahdollistamia vaihtoehtoja ja tarkasteluajankohta on relevantti, sillä uudet hallintomallit on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön uuden valtuustokauden alusta. Kun tarkastelee Rovaniemen nykyistä organisaatiomallia on se perinteisesti rakennettu kuten muissakin kunnissa.
Toimialasektorikohtaisten lautakuntien sijasta kunnissa on käytössä myös ns. elinkaarimalleja joissa lautakuntien tehtävät eivät ole ahtaasti perinteiseen sektorikohtaiseen rakenteeseen perustuvia. Erilaisia variaatioita on siis ympäri maan.
Kun tarkastellaan lautakunta- ja valiokuntamallien hyviä ja huonoja puolia näkemykseni on, että seuraavilla toimialoilla on tarkoituksenmukaista olla valiokuntamalli, eli malli jossa jäseninä ovat valtuutetut tai varavaltuutetut - mielellään valtuutetut; 1) tarkastusvaliokunta, sillä jäsenellä tulee olla kokonaisvaltainen näkemys mitä kunnassa tapahtuu, 2) sivistysvaliokunta, sillä koulutus on kunnan keskeisiä ydintehtäviä, 3) sote-valiokunta, niin ikää keskeisenä ydintehtävänä ja luonnollisesti, 4) kunnan /kaupunginhallitus.
Sen sijaan lautakuntamallina, eli jossa jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, ovat soveliaita toimialansa puitteissa 1) vapaa-ajanlautakunta, sillä tällä toimialalla tarvitaan erityisesti ns. käyttäjänäkökulmaa, 2) aluelautakunnat, jonka jäsenet alueiden tulee itse voida valita, eikä valtuuston ylhäältäpäin 3) ympäristölautakunta, ns. käyttäjänäkökulma, 4) tekninen lautakunta, ns. käyttäjänäkökulma, sekä 5) keskusvaalilautakunta, joka valmistelee ja toimeenpanee vaalit, ei edellytä valtuutetun tai varavaltuutetun roolia, päinvastoin sitä tulee välttää.
On siis tärkeää huomata, että kunnissa voi olla sekä lautakuntia että valiokuntia, eikä vain jompaa kumpaa. Näin ollen kuntien kannattaa hallintomalleja valmistellessaan ottaa huomioon kunkin toimialan erityispiirteet. Samaan muottiin hallintorakennetta ei siis kannata runnoa kun mahdollisuuksia on joita pohtia ja jota kuntalaki ei ahtaasti määritä.