Lu­ki­jal­ta: Lapin tai­de­maa­la­ri­na 50 vuotta

Taidemaalari Tapani Rantala on todennut, että Lappi on maakuntana taiteilijalle suurin ja kaunein: "..sitä laajuutta ja avaruutta, tilan ja valon tunnetta ei kohtaa missään muualla, eikä Lappi ole mitään ilman siellä elänyttä ihmistä."

Lukematon määrä luontoaiheita, kirjojen kuvitelmia, tilannekuvia ja miljöötutkielmia jatkona taiteilijakehityksen protestikuville avaa hämmästyttävän monisävyisen ja laajan näköalan puolen vuosisataiseen elämän työhön, joka jatkuu yhä vireänä ja luomisvoimaisena. Suurteokset monien laitosten näköalapaikoilla ovat parhaiten yleisön tavoitettavissa.

Hänen juuri päättynyt menestyksekäs juhlanäyttelynsä Rovaniemellä oli sisällöltään ainutlaatuinen maassamme.

Hän on maalannut yli 200 muotokuvaa, joiden joukossa ovat pohjoisen – myös kalotin – merkittävät hallinnon, elinkeinoelämän ja kulttuurin vaikuttajat sekä monille tutut ihmiset.

Muotokuvien mittava luettelo kertoo herkeämättömästä luomisen vireestä ja teosten tilaajien luottamuksesta taiteilijaan. Maalausten kohteena olleet ihmiset antoivat taiteilijalle virikkeitä, jotka siirtyivät sivellintä ohjaavaan käteen. Kohdettaan hän ei yrittänyt jäljentää sellaisenaan, vaan loi vastaavuutta, taiteellisuutta ja ihmistä kokonaisuudessaan; ei siis valokuvaa.

Rantalalle taiteen perimmäisenä yllykkeenä on kauneuden tarve eli usko siihen, että ihmisen kauneuden kaipuu taitaa sittenkin olla suurta.

Lapin maisemat sekä luonnon yksityiskohdat ovat aina kiehtoneet häntä. Vuorovaikutus maiseman ja luonnon kanssa on hänen teoksissaan aina keskeisesti mukana. Lapin luonto ja maisema, maiseman avaruus ja valo symboloivat taiteilijan teoksissa tulevaisuuden uskoa ja toivoa paremmasta huomisesta.

Tapani Rantalan toive on, että maailma kehittyisi taiteessakin ihmiskasvoisempaan suuntaan. Tämä näkyy hänen teoksissaan.

Taiteilijakuvansa hän on pukenut seuraaviin sanoihin: "Kuitenkin ihmisen kuvaaminen on taiteen peruspilari. Jokainen ihminen tekee koko ajan muotokuvaa sekä itsestään että muista."

Rantala on toistuvasti tuonut esille, että taiteella täytyy olla yhteys elävään elämään ja sen tulee saada arvostusta suurelta yleisöltä, tavalliselta kansalta. Hän on vetänyt selvän rajan omaksumansa realismin ja torjumansa modernismin välille. Teokset todistavat taiteilijan, Lapin realistin, merkitystä ja osoittavat hänen paikkansa taidehistoriassa.

Tapani Rantala on Lapin mies, Ylitornion Pessalompolossa syntynyt, Torniossa ja Rovaniemellä pitkään asunut ja työskennellyt. Hänen työtään on sävyttänyt voimakas sitoutuminen kotiseutuunsa Lappiin.

Hän on Lapin oma taiteilija.

Mauri Gardin

Juhlanäyttelyn järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, kaupunkineuvos

Esko Oikarinen

Juhlanäyttelyn avauspuheen pitäjä, hovioikeuden presidentti (em.)
Ilmoita asiavirheestä