Menin päivystykseen sydämen rytmihäiriöitten takia. Jouduin osastolle ja rytmihäiriö saatiin kuriin.
Kotiin lähtiessä minulle määrättiin verenohennus- ja nesteenpoistolääkkeet. Kotona muutaman päivän jälkeen korvani menivät tukkoon. Toisessa korva oli aivan tukossa ja toisessa huusi kovalla tinnitus. En voinut kunnolla hengittää.
Kävin useampaan otteeseen päivystyksessä hakemassa avaavaa lääkettä ja pyysin, että katsoisivat korvat. Eivät katsoneet.
Terveyskeskuslääkäri määräsi sitten antibiootit, koska korvat olivat kuulemma tulehtuneet. Ne auttoivat hetkellisesti, mutta tinnitus jatkui.
Sitten tuli uusi vaiva. Nilkka turposi ja oli tosi kipeä. Taas päivystykseen. Ibumaxia määrättiin särkyyn. Ei murtumia. Viikon söin Ibumaxia ja korvatkin menivät taas tukkoon.
Ei muuta kuin taas päivystykseen. Sain korvatippoja. Ja nilkka ihan kamalan kipeä edelleen. Kivusta meni sitten rytmi taas paikoiltaan.
Taas päivystykseen. Rytminsiirto. Meni ok. Nilkkaa kuvattiin. Ei osattu sanoa mikä sitä vaivaa.
Epätoivoissani luin nesteenpoistolääkkeiden sivuvaikutuksista. Tinnitus hyvin yleinen sivuoire, kuulon menetys voi tulla lääkkeestä pahimmillaan ja niveloireet on yksi sivuoireista.
Mutta kukaan lääkäri ei missään vaiheessa epäillyt näitä asioita. Eivät tiedä lääkkeiden sivuvaikutuksista. Ibumaxiakin määrättiin, vaikka se ei sovi verenohennuslääkkeitten kanssa yhteen.
Potilaan pitää olla sairaanakin tosi valveutunut itse, että varmasti lukee joka lääkkeen mahdollisista sivuoireista ja tarkkailee, tuleeko niitä ja osaa sitten kertoa lääkärille, että mahtaisiko oireet johtua kyseisestä lääkkeestä.
Oppia ikä kaikki.