Minun Eurooppani avautui 1950-luvulla, kun minulle kouriintuntuvasti Kittilän kirkolla todistettiin, ettei näin pienessä maanosassa kannattaisi taistella keskenään akseli- ja ympärysvaltioiden kesken. Mahdollisuuteni vaikuttaa asiaan avautui, kun lähdin politiikkaan kunnan, maakunnan, EU:n ja oman elämäni mittakaavassa.

Vastoinkäymiset avautuivat aika nopeasti: media. Niin paikallis-, maakunta-, Suomi- kuin EU-tason kynismi asetti toistuvasti kyseenalaiseksi ihanteeni siitä, miten maanosa voisi koko maapallon tasolla tuottaa ratkaisumahdollisuuksia.