Lu­ki­jal­ta: Kunniaa Ou­nas­jo­ki-toi­mi­kun­nan saa­vu­tuk­sil­le – juhla ja muis­to­merk­ki oli­si­vat pai­kal­laan

Mielestäni merkittävin Lapissa toiminut kansanliike, Ounasjoki-toimikunta, on jäänyt julkisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle, verrattuna vaikkapa kuuluisaan Kemijoen kalanhoitovelvoitetta ajaneeseen karvalakkilähetystöön. Ounasjoki-toimikunnan aikaansaannokset ovat olleet ainutlaatuisia koko Suomen mittakaavassa, ja meidän lappilaisten on syytä olla ylpeitä heidän työstään Ounasjoen suojelemiseksi tuleville sukupolville.

Lokakuussa 1978 Kittilän Alakylässä järjestetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin Ounasjoki-toimikunta, jota ryhtyi johtamaan maanviljelijä Uuno Ylitalo . Kokouksen julkilausumassa todettiin, että Ounasjoki on Suomen ainoa luonnontilainen suurjoki ja sen rakentaminen aiheuttaisi korvaamatonta vahinkoa paikalliselle asutukselle ja elinkeinoille.

Ounasjoki-toimikunta lähetti ensimmäisen lähetystön Helsinkiin eduskuntaryhmien puheille toukokuussa 1980 ja valtakunnantason poliitikot tukivat Ounasjoen suojelua. Samana vuonna toimikunta ryhtyi vaatimaan lakia Ounasjoen suojelemiseksi.

Ounasjoki-toimikunta järjesti ensimmäisen Ounasjoki-soudun heinäkuussa 1981. Soututapahtuma oli suuri mediamenestys. Toimikunta lähetti 23-henkisen lähetystön marraskuussa 1981 Helsinkiin vaatimaan Ounasjoen suojelua lailla, mutta korvauskysymykset jarruttivat kuitenkin Ounasjoen suojelulain säätämistä, sillä Kemijoki Oy vaati 250–300 miljoonan markan korvauksia joen rauhoittamisesta.

Eduskunta kuitenkin hyväksyi historiallisesti ainutlaatuisen erityslain Ounasjoen suojelemiseksi monien vaiheiden jälkeen kesäkuussa 1983.

Lain perusteluissa painotetaan Ounasjoen luonnonsuojelullista arvoa: ”Rakentamattomana, puhdasvetisenä ja lähes luonnontilaisena suurjokena Ounasjoki on maamme oloissa varsin merkittävässä asemassa”.

Lain yleisperusteluissa Ounasjokea pidetään kalataloudellisesti merkittävänä jokialueena. Lain perusteluissa edellytetään, että ”erityisesti luonnontalouden ja paikallisen väestön edut tulevat vastedeskin turvatuiksi”.

Ounasjoen suojelun erityislaki suojelee joen vesivoimarakentamiselta, mutta lain perusteluista löytyy vahvoja kannanottoja sekä periaatteita, jotka ohjaavat ainakin moraalisesti Ounasjoen vesistön ja vesien käyttöä koskevaa päätöksentekoa. Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti Ounasjoen tai sen sivujokien vesiä toiminnassaan käyttävien teollisuuslaitosten tulisi palauttaa käyttöönsä saama vesi vähintään yhtä hyvälaatuisena kuin se oli laitokseen tullessaan.

Ounasjoki-toimikunnan perustamisesta tulee lokakuussa kuluneeksi neljäkymmentä vuotta. Olisi kohtuullista, että Ounasjokivarren kunnat muistaisivat merkittävää kansanliikettä yhteisellä juhlatilaisuudella kuluvan vuoden aikana. Myös muistomerkki Ounasjoki-toimikunnalle ja Uuno Ylitalon kunniaksi olisi paikallaan.