Kauppalan rouvat perustivat Rovaniemen käsityökoulun kannatusyhdistyksen 1923. Rouvien tarkoituksena oli vaalia peräpohjalaista käsityöperinnettä ja herättää erityisesti maataviljelevän väestön keskuudessa harrastusta kotiteollisuuteen.
Köyhä yhdistys valitsi koulun ensimmäiseksi johtajaksi Wetterhofin opistosta valmistuneen neiti Hilda Lukkarisen. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1924 Kutilan pirtissä. Kangaspuihin ei ollut varaa, ja opettajan palkkarahat kerättiin myyjäis- ja arpajaistuotoilla.
Ilman uutteria naisia käsityökoulun historia olisi jäänyt lyhyeksi. 25 ensimmäisen toimintavuoden aikana 520 nuorta tyttöä sai Lukkarisen valvonnassa ompelu- ja kudontataitojen opetusta.
Yhdistyksen naisilla ja Hilda Lukkarisella oli unelma omasta koulurakennuksesta.
Kauppala lahjoitti yhdistykselle tontin Ounasvaaran alarinteeltä. Jos rakennus olisi toteutettu piirustusten mukaan, hirsitalo olisi todennäköisesti yksi Lapin suurimmista, mutta yhdistyksen rahat olivat loppua jo kellarikerroksen urakoiden maksamiseen.
Hirsikoulu valmistui UNRRA:n ja valtion lainan turvin.
Hieman keskeneräisen hirsikoulun vihkiäisjuhla oli elokuussa 1949. Talossa annettiin käsityöopetusta vuoteen 1977 saakka, jolloin koulu siirtyi Siljotielle ja myöhemmin osaksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaa. Hilda Lukkarinen jäi eläkkeelle 1961.
Käsityöopetus kertoo osaltaan naisen aseman muuttumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Olen hirsitalon nykyisenä haltijana kuunnellut ja tallentanut aikalaisten muistelmia Hilda Lukkarisesta, opetuksesta ja nuorten naisten halusta kouluttautua aikana, jolloin vaihtoehtoja ei annettu. Vanhimmat muistelukset ovat 1930-luvulta.
Käsityökoulun tarina on osa kotiseutumme historiaa. Itsenäisen Suomen juhlavuoden kunniaksi tarkoitukseni on julkaista tarinakokoelma, jossa keskitytään yhdistyksen ensimmäisiin vuosikymmeniin ja hirsitalon toteuttamiseen. Tarinoissa selviää muun muassa, kuka toteutti ensimmäisenä nykymallisen Rovaniemi-puvun tai ketkä varastivat sota-aikana valmiit käsityöt.
Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanlautakunta on tukenut tätä työtä 400 eurolla.
Jos sinulla on vanhoja valokuvia, käsitöitä ja muisteluksia erityisesti vuosilta 1949–1959, ota yhteyttä Lähteentien Pirtille. Jokainen tarina tuo oman lisäraitansa muistojen räsymattoon.