Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä 2006 sovittiin silloisten kansalaisopistojen säilymisestä ja toiminta-alueista. Kaupungin oma opisto tuottaa kansalaisopistopalvelut entisen maalaiskunnan alueella ja kaupunki ostaa Rovalalta opistopalvelut kantakaupungin asukkaille. Opiskelija voi tietenkin valita kummankin opiston palveluista mieleisensä.
Yhdistymisestä lähtien kaupungin talousarvioissa ja tilinpäätöksissä kansalaisopiston määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu vähintään edellisen vuoden tuntimäärän ja opiskelijamäärän säilyttäminen.
Pysyvänä tavoitteena on ollut monipuolisten opistopalvelujen järjestäminen koko kaupungin alueella. Tulkitsen tämän tarkoittaneen molempien opistojen palvelujen ylläpitämistä ja kehittämistä tasavertaisesti.
Vuosina 2006–2011 molempien opistojen tuntimäärät säilyivätkin vuoden 2006 tasolla vaihdellen vain vähän vuosittain. Vuodesta 2011 alkaen opistopalvelujen saatavuus on kuitenkin eriytynyt merkittävästi.
Kaupungin opistossa toteutunut tuntimäärä on vuosina 2011–2015 pysynyt lähes samana ja jopa kasvanut hieman.
Sitä vastoin kantakaupungissa Rovalan toiminta-alueella toteutunut tuntimäärä pieneni samana aikana yli 1 300 tuntia. Tämä tuntimäärä merkitsee reilun 50 opintoryhmän vähennystä.
Nämä 1 300 tuntia ovat pois tämän alueen kansalaisopiston opiskelijoilta, joita on vuosittain yli 3 500. Näiden tuntien mukana on menetetty myös vastaavat valtionosuudet, joita ei enää saada takaisin edes opistojen yhdistymisellä. Tämä johtuu valtionosuuden myöntämisperusteiden muuttumisesta viime vuonna.
Näiden leikkausten jatkoksi vuoden 2016 tuntimääriä edelleen vähennettiin, Rovalan kansalaisopistolta 450 tuntia ja kaupungin opistolta 200 tuntia edellisen vuoden tasosta. Kantakaupungin alueella toteutuva tuntimäärä on noin 9 700, kun se vielä 2011 oli 11 680 tuntia. Kaupungin opiston viime vuodelle hyväksytty tuntimäärä on 8 900 tuntia, joka määrä varmaan toteutuikin.
Näitä lukuja ja kehitystä voi verrata opistojen toiminta-alueiden väestömääriin: noin 40 prosenttia rovaniemeläisistä asuu kaupungin oman opiston toiminta-alueella ja 60 prosenttia Rovalan toiminta-alueella.
Miten tässä näin kävi vai olenko ymmärtänyt opistotoiminnalle asetetut määrälliset tavoitteet jotenkin väärin? Ilmeisesti kantakaupungin opistopalveluiden säilyttäminen ja puolustaminen ei oikeasti kuulukaan kaupungin tavoitteisiin, sillä kaupunki on vähentänyt Rovalalta ostamaansa tuntimäärää 1 348 tunnilla muutamassa vuodessa.
Olisiko nyt kansalaisopistoneuvottelujen yhteydessä syytä hallintomallin lisäksi tarkastella myös opistopalvelujen nykytilaa ja tarjontaa kaikkien opiskelijoiden kannalta? Uskon, että heille hallintoa tärkeämpiä asioita ovat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, kohtuulliset kurssihinnat sekä kiinnostava ja monipuolinen kurssitarjonta.
Opistopalvelujen turvaaminen tasapuolisesti kaikille kaupunkilaisille on se oikea pääasia näissä neuvotteluissa eikä suinkaan kiistely omistusprosenteista.