Siitä puhutaan kuin luonnonvoimasta: lukuhalu tuli ja meni. Huolesta revitään otsikoita: lapset vain pelaavat, nuoret eivät ymmärrä lukemaansa, sanavarasto köyhtyy.

Kun 4.-luokkalainen kysyy, mikä on lumipeite tai 9.-luokkalainen ei osaa selittää tuntemuksiaan, koska ei tiedä sanaa ”lantio”, pitää olla huolissaan. Pitää olla myös vihainen siitä, ettemme osaa olla ylpeitä kielestämme ja kulttuuristamme.