Lapin metsävarat olivat 1950-luvulla 289 ja puuston kasvu 5,3 miljoonaa kuutiota. Silloiset laajat hakkuut herättivät paljon kritiikkiä, erityisesti metsän uudistumisesta oltiin huolissaan. Osa oli varma, ettei hakkuualoilla enää ikinä metsää nähtäisi. Silloin ei keskusteltu hiilinieluista eikä -varastoista, mutta huoli oli samansuuntainen: jos metsän uudistaa eli hakkaa, metsävarat katoavat ainakin määräajaksi.