Työttömän työnhakijan työllistämiseksi yrityksille tarkoitetun valtion palkkatuen myöntämisperusteita on kiristetty. Tämän lisäksi palkkatuen hakeminen on säädösviidakko, johon ehkä pienyrittäjällä ei ole aikaa tutustua. Työnantajalle palkkatukikelpoisen työttömän löytäminen voi olla vaivalloista ja lopulta tuen myöntäminenkin on te-toimiston harkinnanvaraisen (lue: mielivaltaisen) päätöksen varassa.
Näyttää myös siltä, että nämäkin vähät rahat ovat kohdennettu aloittavien yrittäjien starttiraha-hakemuksiin. Eli käytännössä palkkatukea ei saa.
Nuorille työttömille on yrittäjyyspajaa, sanssikorttia ja koulutuksia. Eräskin rekryfirma markkinoi palvelujaan yrityksille juurikin nuorella työvoimalla, kehuu keski-iän olevan oikein 26 vuotta. Hienoa, siis yrityksillä on varaa maksaa tässä lamasuomessa jatkuvia äitiyslomia, hoitovapaita ja alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisesta johtuvia poissaoloja. Aikuisen työntekijän palkkaaminen on sitten kova paikka yrityksille, kun yli 53-vuotiaan tyel-maksut ovat peräti 2,5 prosenttia korkeammat. Toisaalta nuo edellä mainitsemani poissaolot jäävät pois kokonaan.
Mitä tukitoimia on olemassa aikuiselle työnhakijalle työllistymisen edistämiseksi? Työkokeilu, sehän toki on te-toimiston kaikkivoipa vastaus. Eli työttömien kielellä ilmaistuna ilmaistyö, johon tulee mennä nöyränä ja osaamattomana. Jos onnistut olemaan siinä hyvä, sinua työpaikalla pelätään ja aletaan kiusaamaan. Toisaalta työkokeilu on yrityksille hyvä keino paikata puuttuvaa työvoimaa.
Entä sitten yrittäjyys työllistymisen vaihtoehtona? Mikäli olet ollut vuosia työttömänä, mitä arvelet pankkisi yritysrahoituspäällikön sanovan pyytäessäsi valtion takaamaa 80 prosentin rahoitusta hienolle liikeideallesi. Vaikka ideasi olisi hyvä tähän hetkeen sekä varsinkin jopa tulevaisuudenkin trendejä ennakoiva, saat neuvottelusta lentävän lähdön. Onhan kirpputorilta hankkimasi vaatteet nukkavierut ja kellastuneet hampaasi olisi pitänyt laminoida jo vuosia sitten. Puhumattakaan siitä, että tili on miinuksella, eikä Visa-kortin velkasaldokaan ole lyhentynyt vuosiin. Ja sitä ikääkin jo on.
Eräissä kaupungeissa on jo otettu käyttöön pitkäaikaistyöttömien työllistäjiä tukeva kaupunkilisä. Nämä kaupungit ovat aloittaneet erilaisia toimenpiteitä ja markkinointikeinoja houkuttelemaan uusia asukkaita paluumuuttajista tai muuta liikkuvaa työväestöä työn perässä. Tämän kaltaisten sekä muiden erilaisten "porkkanoiden" avulla kaupunkiin saataisiinkin työpaikkoja, verotuloja ja ehkä houkuteltua myös lisää asukkaita, ja sen myötä lisää verotuloja, joita kunta kipeästi kaipaa. Eikä tule ummistaa silmiään siltä seikalta, että pitkäaikaistyöttömyydellä on myös huomattava vaikutus erikoissairaanhoidon kustannuksiin.
Haluaisinkin nyt kysyä Teiltä kuntapäättäjät ja te-toimiston edustajat, että milloin katsotte peiliin ja myönnätte että ikäsyrjintä on todellinen ongelma? Millaisiin toimiin aiotte ryhtyä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi? Niiden, jotka ovat terveitä, aktiivisia eri harrastuksissa, kielitaitoisia, koulutettuja, mutta iältään työmarkkinoille kelpaamattomia, eli 50-v.
